Laboratorio on poikkeuksellisesti kiinni torstaina 22.8. ja auki vastaavasti keskiviikkona 21.8.

sekä keskiviikkona 24.7 suljemme poikkeuksellisesti jo klo 16.

seuraavina päivinä: 18.7, 22.7 ja 25.7.

Maanantaina 1. heinäkuuta ja keskiviikkona 3. heinäkuuta suljemme klo 16.

Muina heinäkuun maanantai- ja keskiviikko-päivinä palvelemme normaalisti klo 18 asti.

Juhannusaattona olemme koko päivän suljettuna.
Toivotamme hyvää juhannusta!

keskiviikkona 29.5. ja torstaina 30.5. sekä torstaina 20.6.

Lääkäriasema ja työterveyshuolto palvelevat pääsiäisviikolla ma 15.4 ja ke 17.4 klo 8-18, ti 16.4 ja to 18.4 klo 8-16.
Ma 22.4 vietämme pääsiäistä ja avaamme jälleen ti 23.4. klo 8.
Laboratorio palvelee ma 15.4 ja ke 17.4 klo 8-12. Laboratorio on suljettu 18.4 ja 22.4.

Tällä viikolla: Vaihdevuodet tulevat, oletko valmis?

YLE:n Perjantai -ohjelmassa nyt perjantaina 15.3. klo 21.

Vaihdevuodet tulevat ennen pitkää, joillekin aiemmin kuin toisille. Vieraina vaihdevuodet selättänyt toimittaja ja kirjailija Pirkko Arstila, hormonihoitojen puolesta puhuva toimittaja-juontaja Salla Paajanen sekä naistentautien erikoislääkäri Riina Katainen. Perjantai-dokkari: Menov*tunpaussi.

Mukana on siis myös Turun Perhelääkäreiden Riina Katainen. Tässä vielä suora linkki ko. ohjelmaan: https://areena.yle.fi/1-4584626

Ohessa hieman Riinasta infoa:

Olen valmistunut lääkäriksi vuonna 2008, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi vuonna 2015 ja lääketieteen tohtoriksi vuonna 2018. Lisäksi suoritan parhaillaan seksuaalineuvojan opintoja.

Suurin kiinnostuksen kohteeni ovat vaihdevuosioireet, joihin liittyen tein myös väitöskirjatutkimukseni. Tutkin ja hoidan toki myös muita gynekologisia vaivoja. Mikä ongelmasi onkaan, minulle on tärkeää, että valittava hoitomuoto on tutkimuksin tehokkaaksi todettu.

Olen Turunmaan sairaalan naistentautien klinikan vs. ylilääkäri. Yksityisgynekologina toimin kahdella yksityisellä lääkäriasemalla, Turussa ja Paraisilla. Lisäksi olen Suomen gynekologiyhdistyksen jäsenlehden päätoimittaja. Yksityisvastaanotoillani käytössäni on ultraäänilaite ja vastaanotolla on mahdollisuus näytteenottoon ja pieniin toimenpiteisiin (mm. kierukan asetus ja poisto, ehkäisykapselin asetus ja poisto). Palveluihini kuuluu myös alkuraskauden ultraäänitutkimus (raskausviikolta 6 raskausviikolle 12 saakka).

MIKSI LÄÄKE EI AUTA?
GEENITESTISTÄ OIVA APU LÄÄKEANNOSTELUUN

Turun Perhelääkärien laboratorio tarjoaa nyt Abomixin kehittämän nerokkaan avun lääkityksen tehon ja turvallisuuden selvittämiseksi.

Merkittävä osa potilaista on hitaita metaboloijia, joilla normaali lääkeannos on liian suuri – he saavat sivuvaikutuksia ja lopettavat lääkityksen. Ultranopeilla metaboloijilla taas normaali lääkeannos on liian pieni, masennus tai muu vaiva ei helpota – lääke ei auta ja sairaus ja kärsimys jatkuvat.

Eri erikoisaloilla lääkkeitä, joiden metaboliaan geeniperimä vaikuttaa, määrätään vuosittain useiden satojen tuhansien reseptien verran.

Testitulos kertoo lääkkeittäin, mikä on oikea annostelu kullekin potilaalle. Yksi testi riittää loppuelämäksi – perimä ei muutu. Potilas saa käyttöönsä kaikki tulokset myös tulevia tarpeita ajatellen.

Suomessa tehdään varsin vähän geenitestejä toisin kuin Ruotsissa, jossa erityisesti Karoliinisen instituutin psykiatrit ovat tehneet niitä jo tuhansittain. Suurin osa eniten käytetyistä psyykenlääkkeistä poistuu maksan entsyymien kautta, ja entsyymien aktiivisuudessa on siis suuria yksilöllisiä vaihteluita.

Vain yksi verinäyte laboratoriossamme ja saat yksilöllisen vastauksen.
Se voi näyttää tältä: ”Sinulta testattiin 19 geeniä, joista 6 voi vaikuttaa lääkityksesi tehoon tai turvallisuuteen… Perinnöllisillä ominaisuuksillasi voi olla vaikutusta 105 lääkkeen tehoon tai turvallisuuteen.” -Sitten seuraa yksilöllinen, kattava erittely eri lääkeaineiden osalta.

Tämä farmakogeneettinen testipaketti nyt vain 420 euroa Turun Perhelääkärien laboratoriossa.

Varaa aika:
02-250 4433

Ahdistus on kovin yleistä. Se on masennuksen ohella tavallisin psyyken vaiva. Toisaalta ahdistus on elämään kuuluva asia, monimuotoinen ja salaperäinen kuin elämä itse. Normaalisti se on muutokseen piiskaava voima. Häiriö siitä muodostuu vasta sitten kun se ei enää pysy hallinnassa ja ihminen kärsii. Hoitamaton, pitkäaikainen ahdistus johtaa unettomuuteen, psykosomaattisiin sairauksiin tai vakavampiin psyykkisiin häiriöihin. Ahdistus estää elämästä, rakastamasta ja tekemästä työtä.

Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöön on perinnöllinen taipumus. Siinä esiintyy ahdistuskohtauksia, jotka alkavat ilman ulkoista syytä. Häiriöön liittyy sekoamisen pelkoa, hallinnan menettämisen pelkoa ja erilaisia fyysisiä oireita kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, ilman loppumisen tunnetta, huimausta, pahoinvointia tai hikoilua. Potilas ei ymmärrä mistä paha olo johtuu. Hän pelkää että ahdistus ei ikinä mene ohi.

Ulkoisesti ihminen on terveen näköinen ja sydänfilmi ja laboratorioarvot ovat kunnossa.

Paniikkihäiriön hoidossa diagnoosin kertomisesta on jo suuri apu potilaalle. Lääkehoito on keskeistä. Toki pitkään jatkunut paniikkihäiriö vaatii myös hoidoksi psykoterapiaa, koska potilas on usein masentunut ja hädissään – sanalla sanoen – paniikissa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Pelko joutua huomion kohteeksi tai pelko siitä että oma käytös on sosiaalisesti nöyryyttävää tai noloa. Potilas pyrkii välttämään huomion kohteeksi joutumista. Välttämiskäyttäytymistä on eri asteista. Häiriön invalidisoivan vaikutuksen aste riippuu juuri välttelyn määrästä.

Hoitona on psykoterapia. Myös nimenomaan ryhmäterapia ja vertaistukiryhmät toimivat hyvin.

Pakko-oireinen häiriö

Olennaista ovat toistuvat pakkoajatukset ja/tai pakkotoiminnot. Häiriön vaikeusaste mitataan minuuteissa joita tähän neuroottiseen toistamiseen kuluu. Puoli tuntia vuorokaudessa on jo merkittävä aika. Liiallinen peseminen, toistaminen, tarkistaminen, toistuva laskeminen ja esim. uudelleen lukeminen ”varmuuden vuoksi” ovat pakkotoimintoja.

Pakkoajatuksia ovat kaikki tarpeettomasti pakonomaisesti toistuvat ajatukset tai mielikuvat jotka jumittavat normaalia ajattelua (keskittymistä) ja elämää. Ne kiusaavat ja saattavat olla pelottavia.

Hoitona on lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Tähän vaivaan kuuluu ahdistus mihin edellä mainitut jutut eivät sovi. Yleistynyt ahdistuneisuus on jatkuvaa, päivittäistä hermostuneisuutta, levottomuutta, unettomuutta, murehtimista, huolestuneisuutta – ahdistusta.

Ahdistus ei rajoitu mihinkään tiettyihin olosuhteisiin, vaan on pitkäaikaista ja vaihtelevan vaikeana jatkuvaa.

Fyysiset oireet kuten vapina, lihasjännitys, hikoilu, heikotus, sydämetykytys, huimaus ja ylävatsavaivat liittyvät usein tähän ”vapaasti ajelehtivaan” ahdistukseen.

Hoitona on lääkityksen ja psykoterapian sopiva, räätälöity yhdistelmä.

Potilas on kuningas

Potilas päättää. Jos hän ei halua lääkehoitoa, hoidetaan häntä vain psykoterapian keinoin. Potilas ja psykiatrian erikoislääkäri asettavat yhdessä tavoitteet. Onhan potilaalla ja lääkärillä yhteinen päämäärä: parantua ja parantaa. Potilas ja terapeutti ovat kuin kaksi tiedemiestä, jotka yhdessä keskustellen pyrkivät selvittämään potilaan ongelmat. Yhdessä sovitaan, mihin pyritään. Ratkaistaanko vain helpompia käytännön asioita – vai käydäänkö pitemmällä terapialla isompien asioiden kimppuun. Potilas päättää.

Jukka Penttinen

 

Jukka Penttinen

Psykiatrian erikoislääkäri
Psykoterapeutti