Toimiva työyhteisö tukee työntekijän jaksamista ja hyvinvointia

Jotkut työnohjaukseen tuodut työntekijän ahdistukset, pelkotilat ja epäselvät työnkuvat voidaan hoitaa jo hyvällä yhteistyöllä ja kannustavalla johtamisella. Aidosti utelias ja avoimesti työntekijöistä kiinnostunut esimies tuottaa yrityksessä hyvää henkeä ja antaa joustavasti tilaa uusille innovaatioille. Useimmiten työnohjaajana kysyn samantapaisia kysymyksiä kuin esimies selvitellessäni työntekijän motivaatiota tehdä perustehtäväänsä. Yritän saada työnohjaajana kokonaiskuvan vallitsevasta toimintakulttuurista sekä yrityksessä tapahtuvista muutostarpeista. Selvennän itselleni työnohjauksessa olevan työntekijän ja työpaikan sosiaalisen perustehtävän välisiä ristiriitoja. Toimivassa työpaikassa vallitsee positiivinen yhteisöllisyys, jota leimaa hyvä me-henki ja yhteenkuuluvuuden tunne.

Mitä työnohjaus on parhaimmillaan?

Työnohjauksessa ylläpidetään tutkivaa työotetta ja onnistuessaan se on ammatillisen kehittymisen väline. Työnohjauksessa asetetaan yhdessä työntekijän kanssa tavoitteet – mutta usein työnohjausprosessin alussa on tarpeellista luoda salliva, avoin keskustelutila. Työnohjaus yhdistetään helposti vaativien ihmissuhdetöiden purkupaikaksi. Psykoterapian, hoito- ja sosiaalityön piirissä käsitellään haastavia vuorovaikutustilanteita ja työnohjaus on silloin osa työn laadun takuuta ja jaksamista tukevaa.

Työnohjaus on kuitenkin leviämässä huomattavasti laajemmalle. Se on otettu henkilöstön kehittämisen ja työssä oppimisen sekä esimiestyön tukemisen välineeksi. Esimiestyönohjauksessa olen havainnut, että esimiestyön alussa esimies kaipaa tukea ja keinoja henkilöstöjohtamiseen, yhteistyöhön sekä yleisesti vuorovaikutukseen liittyvissä tilanteissa. Esimiehen ei tarvitse järjestää lisää kokouksia tai palavereja vuorovaikutustilanteiden luomiseen, vaan kiinnittää enemmän huomiota vuorovaikutustilanteiden laatuun ja siihen miten työpaikalla työntekijät kohtaavat toisensa.

Työnohjaus on luottamuksellista toimintaa. Esimiehet tai työnohjauksen tilaajat voivat osallistua työnohjauksen tulosten arviointiin, mutta varsinainen työnohjauksissa käsitelty asiasisältö jää vain työntekijän tietoon. Uskon kuitenkin, että monet kysymykset ovat työnohjauksessa keskeisiä ja esimiesten olisi hyvä tietää vielä enemmän asioista, joita käsitellään työntekijöiden kanssa.

Työn ilmiöt ja muutostarpeet ovat monimutkaisia ja tilanteet vaativat työyhteisöissä yhteisymmärryksen etsintää. Työnohjaus on suhteellisen luonteva toimintatapa. Ihmiset keskustelevat keskenään kerran kuussa pari tuntia kerrallaan. Asioita ehtii ajatella ja ne alkavat vihdoin jäsentyä. Vaikutus perustuu mielestäni keskeisimmin tähän tutkivaan ja rauhalliseen työotteeseen.

Huonouden tunteesta ja kohtuuttomasta kritiikistä esimiehen taholta kärsivät ihmiset ovat useimmiten monitaitoisia, päteviä ja kykeneviä. Näissä tilanteissa työnohjaaja toimii kuuntelijana ja kysymysten esittäjänä. Kokemukseni mukaan työntekijät toivovat esimieheltä suoraa, selkeää ja oikeudenmukaista palautetta. Esimieheltä odotetaan myös kiitosta ja rakentavaa kritiikkiä aiheesta, eikä esimiehen oman tunnekuohun vahvistamia sanoja.

Työnohjauksella on parhaimmillaan hyviä oppimisseuraamuksia ja se on koulutusta joustavampaa ja kokemuksellisempaa. Työnohjaus auttaa kehittämään tietoista ja vastuullista suhdetta omaan toimintaan työssä. Työntekijä oppii ymmärtämään omia ongelmia myös yleisempinä kysymyksinä – kaikki ei johdukaan itsestä! Toisinaan löytyy myös vastauksia millaisiin asioihin kannattaa yrittää vaikuttaa ja millaisiin ei. Työnohjauksen tuloksena ohjattavat kertovat alkaneensa toimia eri tavoin työyhteisössään. Työnohjaus voi siis tukea ammattitaidon ohella alais- tai esimiestaitojen kehittymistä.

Työnohjausmuodot voivat vaihdella yrityskohtaisesti

Yrityksellä on mahdollista toteuttaa työnohjausta monipuolisella tavalla joko yksilötyönohjauksena, ryhmätyönohjauksena tai koko työyhteisöä koskevana työnohjauksena.

Yksilötyönohjauksella tarkoitetaan kahdenkeskistä ja säännöllistä ohjausta, joka toimii mm. ammatillisen osaamisen, työhyvinvoinnin ja motivaation lisääjänä. Ryhmätyönohjaus on ryhmässä tapahtuvaa työnohjausta, jonka sisältönä voi olla ryhmädynamiikan tarkastelua tai erilaisten näkökulmien jakamista kollegojen kanssa. Työyhteisön työnohjauksessa tarkastellaan työyksikön tai tiimin työn ja toiminnan parempaa hahmottamista sekä tavoitteiden ja roolien selkiintymistä.

Työnohjaus voi olla mielenkiintoinen matka omien työskentelytapojen tutkimiseen ja se toimii piristävästi rutinoitumisen ehkäisijänä.

Minna Nyrhinen

 

Minna Nyrhinen

Vastaava työterveyshoitaja
Työnohjaaja- ja prosessikonsultti
Psykoterapeutti ET

AkupunktiohoitoAkupunktio on yli 3000 vuotta vanha kiinalainen neulahoitomenetelmä. Suomessa lääkintöhallitus hyväksyi sen lääketieteelliseksi fysikaaliseksi hoitomenetelmäksi vuonna 1975.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan ihmisen kehossa risteilee energiakanavia, joita kutsutaan meridiaaneiksi. Meridiaaneissa virtaa elämänenergia Qi eli Chi. Sairaus johtuu siitä, että Qi ei pääse virtaamaan tai on liian heikko. Meridiaanin energian virtaus voidaan paluttaa normaaliksi pistämällä akupunktioneuloja meridiaanin tiettyihin kohtiin.

Länsimaisen käsityksen mukaan neulojen pääasiallinen vaikutus on lihaksia rentouttava ja kipua poistava. Lisäksi voidaan tasapainottaa autonomista (ei-tahdonalaista) hermostoa ja stimuloida kehon omien särkyä poistavien aineiden synteesiä. Näistä tärkein on adenosiini, joka pystyy puuduttamaan kehon kipuratoja, vähentämään tulehdusta ja laajentamaan verisuonia.

Tuloksen kannalta on merkityksetöntä kumpaan teoriaan hoito perustuu, koska esimerkiksi arvostettu British Medical Journal on vuonna 2004 julkaissut tutkimuksen, jossa akupunktion vaikutus kovaan päänsärkyyn oli selvästi tieteellisesti osoitettu. Lisäksi funktionaalinen magneettikuvaus on tieteellisesti osoittanut, että hoito deaktivoi kipureaktioon liittyviä limbisiä alueita aivoissa.

Erittäin hyviä tuloksia on tullut esimerkiksi migreenin estohoidossa (estolääkityksen poisto tai vähentäminen), erilaisissa nivelrikkovaivoissa erityisesti polven ja lonkan alueella, akuuteissa lihasvaivoissa kuten noidannuoli ja revähdykset sekä jännitysniska-oireyhtymässä. Hoitoa voi kuitenkin kokeilla lähes mihin tahansa diagnosoituun vaivaan, johon ei muualta ole löytynyt apua, esimerkiksi korvien soiminen, tinnitus, kolmoishermosärky, tortikollis, akuutti tai krooninen poskiontelontulehdus ja vaikkapa allergian oireiden vähentäminen. Vaikka hoito ei poistaisi tai parantaisi vaivaa kokonaan, voi se helpottaa sitä huomattavasti. Usein kolmella hoitokerralla saadaan selville, kannattaako hoitoa jatkaa. Harvoin tarvitaan yhtäjaksoisesti yli kahdeksaa hoitokertaa. Hoito on kivutonta, se tehdään kertakäyttöneuloilla ja kestää yhden tunnin.

Akupunktiohoitoon kliinisissä tutkimuksissa indisoituja oireita tai sairauksia WHO:n mukaan ovat allerginen nuha, mahakipu, kasvokipu, päänsärky, polvikipu, alaselkäkipu, niskakipu, hammassärky, leukanivelen kipu, olkapään periartriitti, leikkauksen jälkeinen kipu, reumaattinen nivelrikko, iskias-sdr, tenniskyynärpää, kivuliaat kuukautiset, synnytyksen käynnistys, perätilan kääntö, alhainen verenpaine, korkea verenpaine, sädehoidon tai sytostaattien aiheuttamat haittavaikutukset sekä raskauspahoinvointi.

Mika Kivimäki


Mika Kivimäki

Akupunktio
Yleislääkäri
Merimieslääkäri

Niskaan sattuu, selkää särkee, päätä jomottaa. Monille työssäkäyville on tuttua, että työn rasitus tuntuu kehossa erilaisina jännitys- ja kiputiloina. Istumatyössä tuki- ja liikuntaelimet joutuvat koville, ja toimistotyöläisellä arkiliikunta jää usein vähäiseksi. Työ- ja yleishyvinvoinnin kannalta on tärkeää huolehtia tauko- ja vapaa-ajan liikunnasta, hyvästä työasennosta ja terveistä elämäntavoista.

Työfysioterapia ennaltaehkäisevänä hoitona

Työfysioterapia on osa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, ja sen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn sekä liikkumisen edistäminen. Keinoina käytetään fysioterapeuttista ohjausta ja neuvontaa, terapeuttista harjoittelua sekä manuaalista terapiaa. Lopputuloksena on hyvinvoiva ja työkykyinen työntekijä.
Työfysioterapia alkaa työntekijän terveyden, liikkumisen ja toimintarajoitteiden arvioimisella. Fysioterapeutti tutkii ja arvioi toimintakykyä ja kuormittumista, opastaa valitsemaan sopivia työasentoja ja -tapoja sekä ohjaa toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Fysioterapeuttisen tutkimuksen perusteella työntekijälle annetaan yksilöllisiä tuki- ja liikuntaelimistön itsehoito-ohjeita sekä neuvoja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Usein jo pienikin muutos elämäntavoissa ja työskentelyssä saattaa olla käänteentekevä asia.

Lääkärikäynnin sekä työterveyshoitajan vastaanoton yhteydessä on mahdollista päästä työfysioterapeutin suoravastaanotolle, mikä nopeuttaa työhön palaamista.

Liike on lääkettä

Terveellinen ravitsemus ja monipuolinen liikunta tukevat hyvinvointia, edistävät arjessa jaksamista sekä ehkäisevät monien sairauksien puhkeamista. Fysitrainer/ personal training palvelu on asiantuntevan työfysioterapeutin suorittamaa ennaltaehkäisevää työterveyshuollon palvelua.

Liikunnalla on tutkitusti monia terveyshyötyjä. Se kehittää ja ylläpitää fyysistä, henkistä ja sosiaalista terveyttä. Liikunta ylläpitää toimintakykyä ikääntyessä ja edistää itsenäistä suoriutumista. Liikunnalla on myös merkittävä ehkäisevä, hoitava ja kuntouttava vaikutus lukuisissa terveysongelmissa.

Fysi trainer ei kuitenkaan ole vain urheiluvalmentaja vaan henkilökohtainen kannustaja ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjä. Yksilöllinen valmennusohjelma mukautetaan jokaisen asiakkaan tarpeisiin ja tavoitteisiin sopivaksi, ja se perustuu hyväksi todettuihin toimintamalleihin, seurantaan ja tuloksiin.

Työfysioterapeutin ohjeilla pystyt kohentamaan kuntoasi, ehkäisemään sairauksia ja vammoja ja löydät avaimet hyvinvointiin. Tämä kaikki vaikuttaa myös jaksamiseen ja työkyvyn säilymiseen.

Kaikille löytyy tapa työskennellä, liikkua ja voida hyvin!

Uusperheeksi kutsutaan kuitenkin yleensä perhettä, jossa isällä ja/tai äidillä on lapsia aiemmasta perhesuhteesta.

Uusperhe kohtaa usein erilaisia haasteita kuin ydinperhe ja moni uusperhe hakeekin apua ongelmiinsa parisuhteen ensimmäisen neljän vuoden aikana. Yleensä perhe on ajatunut kriisiin noin 2-3 yhteisen vuoden jälkeen ja perheessä on alettu kokea vaikeita tunteita, kuten ulkopuolisuutta, mustasukkaisuutta, pelkoa, pettymyksiä, loukkaantumisia, turhautuneisuutta ja kiukkua.

Uusperheen kehitysvaiheet voidaan karkeasti ottaen jakaa neljään vaiheeseen. Aluksi parilla on yhteinen unelma onnesta ja toiveet ja tarpeet tulevat täytetyiksi. Tuolloin kaikki sujuu hyvin, uskotaan vahvasti rakkauteen ja halu onnistua yhdessä on voimakas. Uusperhettä kohtaa kuitenkin hämmennys, kun kaikki ei toimikaan. Usein hämmennystä aiheuttaa roolien ja oman aseman selkiytymättömyys, uudet sukulaiset, entiset puolisot ja uusperheen eri jäsenten historian mukaan tuleminen perheeseen. Sopeutuminen uuteen perheeseen ja perhesysteemiin sekä uusperheen omaan kehitykseen tuottaa jännitteitä, konflikteja, negatiivisuutta, turhautuneisuutta ja pettymyksiä. Useinkaan lapset eivät halua uutta perhettä, vaan heillä elää usein kauan toive vanhempien yhteen palaamisesta. Uusperheen pulmatilanteissa lapsilla onkin taipumus liittoutua oman biologisen vanhemman tai sisaruksen kanssa mikä osaltaan vahvistaa uusperheen negatiivista vuorovaikutusta.

Kun hämmennys uusperheessä voimistuu, on kriisi valmis. Perheenjäsenten paineet purkautuvat ja he voivat tuntea mm. pelkoa, pettymystä, syyllisyyttä ja vihaa. Tässä vaiheessa perhe joko päättää erota tai jatkaa ja työskennellä yhdessä kriisin läpi. Tällöin perhe yleensä hakee apua ongelmiinsa ja uusperheen aikuiset miettivät yhdessä miten he voisivat hoitaa paremmin parisuhdettaan ja suhdetta toisen lapsiin; sitoutuminen toisiin ja perheeseen vahvistuu ja halu rakentaa yhteistä tulevaisuutta ja onnea voimistuu.

 

Uusperheet voivat hakea apua perheelleen esimerkiksi uusperheneuvonnasta tai perheterapiasta

Perheterapian tavoitteena on tukea uusperheen pysyvyyttä ennen kaikkea tunnekeskeisen perheterapian keinoin. Tunnekeskeisessä perheterapiassa prosessoidaan uusperheen kokemuksia uudelleen ja käsitellään tunteita ja opetellaan puhumaan niistä. Terapiassa pyritään uudistamaan uusperheen jäsenten vuorovaikutusta ja luomaan perheeseen uudenlaisia turvallisia kiintymyssuhteita.

Perheterapiassa voidaan käsitellä esimerkiksi niitä menetyksiä ja pettymyksiä, jotka perheenjäsenillä on jäänyt käsittelemättä. Samalla voidaan selkiyttää uusperheen rajoja ja rooleja, käsitellä konfliktitilanteita ja vahvistaa uusperheen identiteettiä. Uusperheterapia tähtää ennen kaikkea emotionaaliseen tukeen, perheessä olevien ongelmien purkamiseen, voimavarojen löytymiseen sekä perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantamiseen.

Kiintymyssuhdeteoriat voivat pitkälti selittää uusperheessä ilmeneviä ongelmia ja sen vuoksi kiintymysuhdeteorialla on perheterapiassa vahva jalansija. Lapsen varhaista kehitystä säätelee pyrkimys turvallisuuteen ja häntä hoivaavan aikuisen läheisyyteen. Kiintymyssuhdeteorian (Bowlby 1979) mukaan ahdistuneisuus, depressio ja vihamielinen käytös voivat olla pyrkimystä hallita erokokemuksista johtuvaa stressiä. Kiintymyssuhteiden turvattomuus selittää paljolti uusperheiden ongelmatilanteita ja ahdistunut ja välttelevä käytös voi ehkä kertoa kiintymyssuhteen menettämisen pelosta. Esimerkiksi lapsi voi reagoida konfliktitilanteisiin vetäytymällä, jotta konflikti ei kiihtyisi. Myös uusperheen aikuinen voi reagoida samalla tavalla vaikeissa tilanteissa.

Tunnekeskeisen perheterapian tavoitteena on etsiä uudenlaisia toimintamalleja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Tarkoituksena on lujittaa perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa löytämään perheen positiiviset voimavarat ja yhteiset päämäärät. On tärkeää myös tunnistaa uusperheen jäsenten välinen negatiivinen vuorovaikutus. Uusia käyttäytymis- ja ajattelutapoja omaksumalla voidaan muuttaa perheen sisäistä vuorovaikutusta positiivisemmaksi.

Uusperheen saapuessa perheterapiaan rakennetaan ensimmäiseksi yhteistyösuhde ja arvioidaan uusperheen toimintaa kiintymyssuhdeteorian kannalta. Terapian tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että perhe voi istunnoissa tuntea turvallisuutta ja vuorovaikutus terapeutin kanssa on luontevaa.

Kun uusperheen pulmatilanteita työstetään, mietitään esimerkiksi millaisia virheellisiä toimintamalleja perheessä on, miten vuorovaikutus eri perheenjäsenten välillä toimii ja millä tavalla uusperhe on onnistunut asettamaan nykyisen perheen perherajansa. Tärkeää on myös perheenjäsenten roolien ja suhteiden selkiyttäminen. Kun uudet toimintamallit selkiytyvät ja muiden perheenjäsenten tarpeiden huomioon ottaminen vahvistuu, positiiviset tunteet perheen sisällä voimistuvat ja sitä myöden uusperhe kokonaisuutena alkaa toimia paremmin.

 

 

Anne Nylund

Perheterapeutti YEP
Psykoterapeutti
Uusperheneuvoja

 

 

Anne Fast

Turun Perhelääkäreillä työskentelee monta terapeuttia, hoitajaa ja lääkäriä. Päätimme tehdä määrättyjä aiheita käsittelevien asiantuntija-artikkelien lisäksi pienen haastattelusarjan, jossa tutustumme Perhelääkäreiden ammattilaisiin ja heidän työhönsä.

Anne, olet koulutukseltasi kasvatustieteen maisteri, ylemmän erityistason perheterapeutti ja uusperheneuvoja. Parhaillaan olet ratkaisukeskeisen yksilöterapian koulutuksessa.

Miten terapia vaikuttaa ihmiseen?

Terapia lisää itsetuntemusta ja antaa kosketusta omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Kun tietämys ja tuntemus lisääntyvät, ihminen pystyy muuttaman ajatteluaan ja vaikuttamaan tunteisiinsa. Terapiassa ihminen itse oivaltaa asioita ja muuttaa itseään ja ajatuksiaan.

Terapiassa saa apua omiin ongelmiinsa ja ajatuksia siitä, miten elämä voi olla parempaa. Jokainen voi terapiassa ottaa vastaan sen, minkä kokee hyödylliseksi.

Olet työskennellyt perheterapeuttina jo 10 vuotta. Miksi valitsit tämän terapiatyöskentelyn muodon?

Perheiden kanssa työskentely on lähinnä sydäntäni ja monien ihmisten elämää läheltä seuranneena perheterapia tuntui kiinnostavalta.

Mitä perheterapiassa käytännön tasolla tapahtuu?

Perheterapiassa käydään läpi asiat, jotka perhe kokee ongelmaksi. Perhe opettelee ratkaisemaan ristiriitoja. Terapiassa käydään läpi kaikkien perheenjäsenten toiveet ja tarpeet ja se, miltä asiat tuntuvat. Perhe saa lisättyä ymmärrystä, että on erilaisia näkökulmia asioihin – ja ne kaikki ovat yhtä oikeita.

Työvälineninä käytetään mm. terapiakortteja, leluja, sukupuuta ja toiminnallisia harjoituksia.

Miten sitten pariterapia eroaa perheterapiasta?

Pariterapiassa käsitellään parisuhteen ristiriitoja. Tavallisia teemoja ovat läheisyyden ongelmat, seksuaalisuus ja kommunikaatio. Pariskunta myös oppii, kuinka riidellä rakentavammin.

Keitä pariterapia auttaa?

Kaikkia, jotka haluavat, että suhde toimii paremmin.

Mitä ratkaisukeskeisessä yksilöterapiassa tapahtuu?

Ratkaisukeskeisessä terapiassa ihmisen voimavarat ja tulevaisuus painottuvat. Menneisyydellä ja ongelmakeskeisyydellä on vähäisempi merkitys.

Anne, mitkä asiat motivoivat sinua terapiatyössä?

Kun näen ilon ja tyytyväisyyden lisääntyvän ihmisten kasvoilla ja että heillä menee paremmin. Se on tämän työn suola!

Mikä neuvoksi, jos haluaisi aloittaa terapian, mutta hinta tuntuu ylivoimaiselta?

Terapia on paras lahja, jonka ihminen voi itselleen antaa. Se vaikuttaa merkittävästi ihmisen tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen.

Perhe, pariskunta tai yksityinen henkilö voi hakeutua terapiaan myös siten, että Kela korvaa terapiasta suurimman osan.

Jos sinun tai perheenjäsenesi työkyky tai opiskelukyky ovat uhattuina, voit hakea Kelan tukemaan terapiaan. Tarvitset tähän puoltavan lausunnon psykiatrilta, jonka hoidossa olet ollut vähintään 3 kk.

Kelan tukeen oikeuttavia terapeutteja löydät myös Kelan sivuilta ja seuraavasta linkistä: https://minduu.fi.

Turun Perhelääkäreiden psykoterapeutit ja psykiatri antavat Kela-tuettua terapiaa. Kysy vastaanottoaikoja puhelimitse 02 250 4433 tai sähköpostilla tiedustelu@perhelaakarit.fi.

Apua löytyy nopeasti.