Uusperheeksi kutsutaan kuitenkin yleensä perhettä, jossa isällä ja/tai äidillä on lapsia aiemmasta perhesuhteesta.

Uusperhe kohtaa usein erilaisia haasteita kuin ydinperhe ja moni uusperhe hakeekin apua ongelmiinsa parisuhteen ensimmäisen neljän vuoden aikana. Yleensä perhe on ajatunut kriisiin noin 2-3 yhteisen vuoden jälkeen ja perheessä on alettu kokea vaikeita tunteita, kuten ulkopuolisuutta, mustasukkaisuutta, pelkoa, pettymyksiä, loukkaantumisia, turhautuneisuutta ja kiukkua.

Uusperheen kehitysvaiheet voidaan karkeasti ottaen jakaa neljään vaiheeseen. Aluksi parilla on yhteinen unelma onnesta ja toiveet ja tarpeet tulevat täytetyiksi. Tuolloin kaikki sujuu hyvin, uskotaan vahvasti rakkauteen ja halu onnistua yhdessä on voimakas. Uusperhettä kohtaa kuitenkin hämmennys, kun kaikki ei toimikaan. Usein hämmennystä aiheuttaa roolien ja oman aseman selkiytymättömyys, uudet sukulaiset, entiset puolisot ja uusperheen eri jäsenten historian mukaan tuleminen perheeseen. Sopeutuminen uuteen perheeseen ja perhesysteemiin sekä uusperheen omaan kehitykseen tuottaa jännitteitä, konflikteja, negatiivisuutta, turhautuneisuutta ja pettymyksiä. Useinkaan lapset eivät halua uutta perhettä, vaan heillä elää usein kauan toive vanhempien yhteen palaamisesta. Uusperheen pulmatilanteissa lapsilla onkin taipumus liittoutua oman biologisen vanhemman tai sisaruksen kanssa mikä osaltaan vahvistaa uusperheen negatiivista vuorovaikutusta.

Kun hämmennys uusperheessä voimistuu, on kriisi valmis. Perheenjäsenten paineet purkautuvat ja he voivat tuntea mm. pelkoa, pettymystä, syyllisyyttä ja vihaa. Tässä vaiheessa perhe joko päättää erota tai jatkaa ja työskennellä yhdessä kriisin läpi. Tällöin perhe yleensä hakee apua ongelmiinsa ja uusperheen aikuiset miettivät yhdessä miten he voisivat hoitaa paremmin parisuhdettaan ja suhdetta toisen lapsiin; sitoutuminen toisiin ja perheeseen vahvistuu ja halu rakentaa yhteistä tulevaisuutta ja onnea voimistuu.

 

Uusperheet voivat hakea apua perheelleen esimerkiksi uusperheneuvonnasta tai perheterapiasta

Perheterapian tavoitteena on tukea uusperheen pysyvyyttä ennen kaikkea tunnekeskeisen perheterapian keinoin. Tunnekeskeisessä perheterapiassa prosessoidaan uusperheen kokemuksia uudelleen ja käsitellään tunteita ja opetellaan puhumaan niistä. Terapiassa pyritään uudistamaan uusperheen jäsenten vuorovaikutusta ja luomaan perheeseen uudenlaisia turvallisia kiintymyssuhteita.

Perheterapiassa voidaan käsitellä esimerkiksi niitä menetyksiä ja pettymyksiä, jotka perheenjäsenillä on jäänyt käsittelemättä. Samalla voidaan selkiyttää uusperheen rajoja ja rooleja, käsitellä konfliktitilanteita ja vahvistaa uusperheen identiteettiä. Uusperheterapia tähtää ennen kaikkea emotionaaliseen tukeen, perheessä olevien ongelmien purkamiseen, voimavarojen löytymiseen sekä perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantamiseen.

Kiintymyssuhdeteoriat voivat pitkälti selittää uusperheessä ilmeneviä ongelmia ja sen vuoksi kiintymysuhdeteorialla on perheterapiassa vahva jalansija. Lapsen varhaista kehitystä säätelee pyrkimys turvallisuuteen ja häntä hoivaavan aikuisen läheisyyteen. Kiintymyssuhdeteorian (Bowlby 1979) mukaan ahdistuneisuus, depressio ja vihamielinen käytös voivat olla pyrkimystä hallita erokokemuksista johtuvaa stressiä. Kiintymyssuhteiden turvattomuus selittää paljolti uusperheiden ongelmatilanteita ja ahdistunut ja välttelevä käytös voi ehkä kertoa kiintymyssuhteen menettämisen pelosta. Esimerkiksi lapsi voi reagoida konfliktitilanteisiin vetäytymällä, jotta konflikti ei kiihtyisi. Myös uusperheen aikuinen voi reagoida samalla tavalla vaikeissa tilanteissa.

Tunnekeskeisen perheterapian tavoitteena on etsiä uudenlaisia toimintamalleja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Tarkoituksena on lujittaa perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa löytämään perheen positiiviset voimavarat ja yhteiset päämäärät. On tärkeää myös tunnistaa uusperheen jäsenten välinen negatiivinen vuorovaikutus. Uusia käyttäytymis- ja ajattelutapoja omaksumalla voidaan muuttaa perheen sisäistä vuorovaikutusta positiivisemmaksi.

Uusperheen saapuessa perheterapiaan rakennetaan ensimmäiseksi yhteistyösuhde ja arvioidaan uusperheen toimintaa kiintymyssuhdeteorian kannalta. Terapian tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että perhe voi istunnoissa tuntea turvallisuutta ja vuorovaikutus terapeutin kanssa on luontevaa.

Kun uusperheen pulmatilanteita työstetään, mietitään esimerkiksi millaisia virheellisiä toimintamalleja perheessä on, miten vuorovaikutus eri perheenjäsenten välillä toimii ja millä tavalla uusperhe on onnistunut asettamaan nykyisen perheen perherajansa. Tärkeää on myös perheenjäsenten roolien ja suhteiden selkiyttäminen. Kun uudet toimintamallit selkiytyvät ja muiden perheenjäsenten tarpeiden huomioon ottaminen vahvistuu, positiiviset tunteet perheen sisällä voimistuvat ja sitä myöden uusperhe kokonaisuutena alkaa toimia paremmin.

 

 

Anne Nylund

Perheterapeutti YEP
Psykoterapeutti
Uusperheneuvoja

 

 

Anne Fast

Turun Perhelääkäreillä työskentelee monta terapeuttia, hoitajaa ja lääkäriä. Päätimme tehdä määrättyjä aiheita käsittelevien asiantuntija-artikkelien lisäksi pienen haastattelusarjan, jossa tutustumme Perhelääkäreiden ammattilaisiin ja heidän työhönsä.

Anne, olet koulutukseltasi kasvatustieteen maisteri, ylemmän erityistason perheterapeutti ja uusperheneuvoja. Parhaillaan olet ratkaisukeskeisen yksilöterapian koulutuksessa.

Miten terapia vaikuttaa ihmiseen?

Terapia lisää itsetuntemusta ja antaa kosketusta omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Kun tietämys ja tuntemus lisääntyvät, ihminen pystyy muuttaman ajatteluaan ja vaikuttamaan tunteisiinsa. Terapiassa ihminen itse oivaltaa asioita ja muuttaa itseään ja ajatuksiaan.

Terapiassa saa apua omiin ongelmiinsa ja ajatuksia siitä, miten elämä voi olla parempaa. Jokainen voi terapiassa ottaa vastaan sen, minkä kokee hyödylliseksi.

Olet työskennellyt perheterapeuttina jo 10 vuotta. Miksi valitsit tämän terapiatyöskentelyn muodon?

Perheiden kanssa työskentely on lähinnä sydäntäni ja monien ihmisten elämää läheltä seuranneena perheterapia tuntui kiinnostavalta.

Mitä perheterapiassa käytännön tasolla tapahtuu?

Perheterapiassa käydään läpi asiat, jotka perhe kokee ongelmaksi. Perhe opettelee ratkaisemaan ristiriitoja. Terapiassa käydään läpi kaikkien perheenjäsenten toiveet ja tarpeet ja se, miltä asiat tuntuvat. Perhe saa lisättyä ymmärrystä, että on erilaisia näkökulmia asioihin – ja ne kaikki ovat yhtä oikeita.

Työvälineninä käytetään mm. terapiakortteja, leluja, sukupuuta ja toiminnallisia harjoituksia.

Miten sitten pariterapia eroaa perheterapiasta?

Pariterapiassa käsitellään parisuhteen ristiriitoja. Tavallisia teemoja ovat läheisyyden ongelmat, seksuaalisuus ja kommunikaatio. Pariskunta myös oppii, kuinka riidellä rakentavammin.

Keitä pariterapia auttaa?

Kaikkia, jotka haluavat, että suhde toimii paremmin.

Mitä ratkaisukeskeisessä yksilöterapiassa tapahtuu?

Ratkaisukeskeisessä terapiassa ihmisen voimavarat ja tulevaisuus painottuvat. Menneisyydellä ja ongelmakeskeisyydellä on vähäisempi merkitys.

Anne, mitkä asiat motivoivat sinua terapiatyössä?

Kun näen ilon ja tyytyväisyyden lisääntyvän ihmisten kasvoilla ja että heillä menee paremmin. Se on tämän työn suola!

Mikä neuvoksi, jos haluaisi aloittaa terapian, mutta hinta tuntuu ylivoimaiselta?

Terapia on paras lahja, jonka ihminen voi itselleen antaa. Se vaikuttaa merkittävästi ihmisen tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen.

Perhe, pariskunta tai yksityinen henkilö voi hakeutua terapiaan myös siten, että Kela korvaa terapiasta suurimman osan.

Jos sinun tai perheenjäsenesi työkyky tai opiskelukyky ovat uhattuina, voit hakea Kelan tukemaan terapiaan. Tarvitset tähän puoltavan lausunnon psykiatrilta, jonka hoidossa olet ollut vähintään 3 kk.

Kelan tukeen oikeuttavia terapeutteja löydät myös Kelan sivuilta ja seuraavasta linkistä: https://minduu.fi.

Turun Perhelääkäreiden psykoterapeutit ja psykiatri antavat Kela-tuettua terapiaa. Kysy vastaanottoaikoja puhelimitse 02 250 4433 tai sähköpostilla tiedustelu@perhelaakarit.fi.

Apua löytyy nopeasti.