Korvatulehdus voi pitkittyessään muuttua liimakorvataudiksi, jonka ainoa oire on kuulonlasku. Tämä voi johtaa puheen kehityksen viivästymiseen, ja siksi pienten lasten korvatulehduksiin on viisasta hakea apua korvalääkärin vastaanotolta.

Välikorvantulehdus tulee usein flunssan jälkitautina. Korvatulehdus ei pienellä lapsella oireile aina selvänä kipuna, vaan enemmänkin ruokahaluttomuutena, univaikeuksina ja kuulon heikentymisenä.

Tärkeintä välikorvan tulehduksen hoidossa on oikea diagnoosi, johon kuuluu välikorvan tilan näkeminen, korvan huolellinen puhdistus ja kunnolliset tutkimusvälineet, esimerkiksi korvamikroskooppi. Tulehdus kehittyy, kun nenänielusta välikorvaan johtava korvatorvi turpoaa ja välikorvaan kehittyy eritettä. Jos erite on kirkasta, hoidoksi liittää kipulääke ja puuduttavat tipat. Mikäli erite on paksua, keltaista ja märkää, tarvitaan antibioottikuuri. Kivuliasta korvan puhkaisua ei enää käytetä kovin usein korvatulehduksen rutiinihoidossa.

Tervevälikorva on ilmapitoinen ja tulehduksen jälkeen korvat tulisikin kontrolloida 3-4 viikon kuluessa.

Liimakorvatauti on krooninen tila, jonka hoidoksi tarvitaan leikkaussalitoimenpidettä. Pienillä lapsilla hoitomuotona tulevat kyseeseen tärykalvoputket ja isommilla lapsilla ja aikuisilla korvatorven pallolaajennus. Molemmat tehdään nukutuksessa ja toimenpiteen suorittaa aina korvalääkäri.

Kirjoittaja on Turun Perhelääkäreiden korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Heikki Valkama