Nyt syyskuun lähestyessä puoliväliään viimeisimmätkin kesälomanviettäjät alkavat palata työn pariin. Kesäloma on tarkoitettu käytettäväksi lepoon ja sen pitäisi katkaista työn aiheuttama stressi ja väsymys. Mutta entä jos jaksaminen ei riitäkään ja työhön palaaminen ahdistaa? Voisiko syynä olla työuupumus.

Työkyky on jokaisen vastuulla

Työkyky tarkoittaa tasapainoa työntekijän toimintakyvyn, voimavarojen ja osaamisen sekä työn aiheuttamien vaatimusten ja haasteiden kesken. Työkykyyn voidaan katsoa kuuluvan myös työntekijän asenteet, arvot ja motivaatio. Työkykyyn vaikuttaa myös johtaminen, työyhteisön olot sekä työolot. Kyse on siis monen tekijän summasta.

Jokainen voi itse vaikuttaa omaan työkykyynsä noudattamalla esimerkiksi terveellisiä elämäntapoja, huolehtimalla siitä, että hänellä on riittävästi palauttavaa tekemistä ja ottamalla työkykyyn liittyvät huolet puheeksi työnantajan tai työterveyshuollon kanssa riittävän ajoissa. Aina pelkästään työntekijän käytössä olevat keinot eivät kuitenkaan riitä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos työntekijän työnkuva on epäselvä, työ ei vastaa työntekijän osaamista tai työntekijän terveys tai motivaatio ei ole riittävä hänen työtehtäviinsä. Jos tilanne jatkuu pitkään, työntekijä saattaa uupua.

Mitä työuupumus on?

Työuupumus on reaktio pitkittyneeseen stressitilaan, jolle on tyypillistä emotionaalinen väsymys eli tunne siitä, että työntekijän voimavarat ovat kuluneet loppuun, kyynisyys omaa työtä kohtaan sekä irrallisuuden ja tehottomuuden tunteet. Työuupumuksen suurimpia riskitekijöitä ovat liian suuri työmäärä, vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, tyydytystä tuottamaton ja epäoikeudenmukainen työ, ristiriita työn ja omien arvojen välillä sekä työpaikan yhteisöllisyyden puute.

Työuupumukseen sairastumisen riskiryhmässä ovat erityisesti aikaansaavat, tunnolliset ja ahkerat työntekijät, jotka ovat asettaneet itselleen kunnianhimoisia tavoitteita. Tällaiset työntekijät tekevät usein muidenkin työt, jonka vuoksi työantaja pitää näitä henkilöitä esimerkillisinä ja hyvinä työntekijöinä. Joskus työnantaja ja muut työntekijät saattavat kuitenkin käyttää tilannetta hyväkseen joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Tärkeät projektit annetaan aina Jani-Petterille, koska kaikkihan tietää, että Jani-Petteri hoitaa työnsä tunnollisesti. Vähitellen paperipino Jani-Petterin työpöydällä alkaa kasvaa.

Työuupumus etätyössä

Koronapandemia haastaa käsityksemme työuupumuksesta. Etätöissä arkiliikunta voi kohdistua vain jääkaapille. Työyhteisö ei ole huomaamassa uupumusta. Työuupumuksen merkit eli tunteiden hallinnan ongelmat ja kyynisyys eivät tule ilmi. Myös oma työ voi tuntua vähemmän merkitykselliseltä, kun työyhteisön tuki jää pois.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen puhuu etätyöapatiasta ja -tylsistymisestä. Kun kohtaamiset työkavereiden kanssa vähenevät, työ ei tunnu enää yhtä mielekkäältä kuin ennen. Korona-aikana osa työnantajista on yrittänyt lisätä kohtaamisia esimerkiksi videon välityksellä järjestettävien lounas- tai kahvitaukojen avulla.

Miten työuupumukseen sairastuminen voidaan estää?

Resilienssin eli kyvyn palautua nopeasti stressistä ja vastoinkäymisistä on ehdotettu tepsivän työuupumukseen kuin estolääke. Tämä perustuu siihen, että resilienssin avulla työntekijät voisivat välttää loppuun palamisen omia työntekemisen tapojaan muuttamalla. British Medical Journal lehden viime vuoden syyskuun pääkirjoituksessa väitetään kuitenkin toisin. Sen mukaan nimenomaan taitavat, terveet ja resilientit työntekijät ovat muita suuremmassa vaarassa palaa loppuun.

Lehti siteeraa 1970-luvulla tehtyä tutkimusta, jossa oli mukana 400 yhdysvaltalaista lennonjohtajaa, joita seurattiin kolmen vuoden ajan. Tutkimus havainnollistaa hyvin, millaiset olosuhteet altistavat kaikkein toimintakykysisimmät ja resilienteimmätkin työntekijät loppuunpalamiselle. Lennonjohtajien työ monimutkaistui jatkuvasti. Uusia teknologioita ja työvälineitä otettiin käyttöön tuon tuosta, mutta käyttökoulutusta ei järjestetty tarpeeksi. Lennonjohtajat tekivät pitkiä työvuoroja tauotta ja huonoissa työskentelyolosuhteissa. Työn määrä ja työvuorot olivat vaikeasti ennakoitavissa. Ei siis kannata treenata itseään resilientimmäksi, vaan on puututtava olosuhteisiin. On saatava työympäristöt yksinkertaisemmiksi, vähemmän kompleksisiksi ja ristiriitaisiksi. Työnantajan tai esihenkilöiden on myös puututtava työuupumukseen ajoissa.

Entä miten käy, kun työuupumukseen ei puututa ajoissa?

Jos tilanteeseen ei puututa, työuupumus johtaa ajan myötä usein masennukseen, mutta toisaalta myös masentunut työntekijä uupuu helpommin. Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää mistä työntekijän työuupumus johtuu. Niin työuupumus kuin myös masennus diagnosoidaan kyselytutkimuksen ja haastattelun avulla. Kyselytutkimuksella selvitetään esimerkiksi työntekijän keskittymiskykyä, ruokahalua, ahdistuneisuutta ja kiinnostuneisuutta asioihin ja ihmisiin.

Pitkittyessään työuupumus johtaa sairauspoissaoloihin. Muut työntekijät joutuvat mahdollisesti paikkaamaan uupuneen työntekijän työsuoritusta tai työ voi jäädä kokonaan tekemättä. Pahimmassa tapauksessa uupuneen työt kasaantuvat niin, että työtä on sairausloman jälkeen kahta kauheammin tai uupunut joutuu jopa palaamaan sairauslomansa aikana tekemään työtä, jota kukaan muu ei osaa. Työyhteisö ja työntekijät kärsivät.

Palaako työkyky, kun se on kerran mennyt?

Työkykyyn vaikuttaa olennaisesti se, millaiseksi työntekijä kokee työkykynsä. Jos oma käsitys työkyvystä häiriintyy vakavasti tai pitkäaikaisesti, työhön paluusta tulee hankalaa. Tällaisessa tilanteessa potilaat usein toistavat vastaanotollani, etteivät he enää ikinä pysty palaamaan työhönsä. Psykoterapian avulla potilasta voidaan kuitenkin auttaa siten, että hän vähitellen luopuu tästä virheellisestä käsityksestään. Tämän seurauksena työntekijä pystyy vähitellen palaamaan työhönsä. Psykoterapian yhtenä keskeisenä fokuksena työssään uupuneilla on hyvin usein syyllisyyden- ja häpeäntunteiden käsittely.

On hyvä muistaa, että työuupumuksessa oireisto liittyy nimenomaan työhön, kun taas psykiatriset sairaudet heijastuvat kaikille elämän alueille. (Rovasalo 2000). Tästä syystä työterveyslääkäri ja psykiatri tutkivat työntekijän, jotta voidaan poissulkea muut mahdolliset sairaudet. Jos näitä löytyy, ne tietysti hoidetaan kuntoon. Vaikkapa alkoholin suurkulutuksen taustalta voi löytyä aiemmin tunnistamaton työuupumus.

Jotta uupunut työntekijä voisi palata työhönsä, toimenpiteisiin on ryhdyttävä myös työpaikalla. Työhön paluu edellyttää usein myös sitä, että työntekijän työtä muokataan paremmin hänen työkykyynsä sopivaksi. Muutoksia voidaan tehdä vaikkapa työn sisältöön tai työaikoihin. Kun työntekijä havaitsee selviytyvänsä työtehtävistä, hänen ammatillinen itsetuntonsa vahvistuu. Uupunutta työntekijää voi tukea myös suhtautumalla uupumukseen ymmärtäväisesti, sillä työntekijä ei useimmiten ole itse syyllinen uupumukseensa tai aiheuttanut sitä itse.

Miten työuupumusta voi ennaltaehkäistä?

Työuupumusta ei mielestäni voida pitää työtapaturmana, siis äkillisenä ja odottamattomana tapahtumana, jonka aiheuttaa jokin ulkoinen tekijä, kuten päälle kaatuva esine tai liukas katu. Päinvastoin usein työuupumukselle altistavat tekijät olisivat olleet ainakin ulkopuolisen havaittavissa, vaikka niitä ei omassa työyhteisössä haluttaisi tunnistaa. Työnantajan tulee työturvallisuuslain (738/2002) mukaan kuitenkin puuttua terveyttä ja turvallisuutta uhkaavan fyysisen kuormituksen lisäksi myös henkiseen kuormitukseen.

Työuupumusta ehkäisevien toimenpiteiden ja hoidon kohdistaminen työntekijään on tutkimusten mukaan osoittautunut tehokkaaksi lyhyellä aikavälillä, mutta sekä yksilöön että organisaatioon kohdistettujen samanaikaisten toimenpiteiden vaikutus on ollut parempi (Awa ym. 2010). Mahdollisia toimenpiteitä ovat työn suoritustavan tai työtahdin muuttaminen, sosiaalisen tuen vahvistaminen ja työyhteisön keskustelukulttuurin parantaminen, työolosuhteita parantavat työsuojelutoimenpiteet sekä säännölliset työhyvinvointikyselyt. Myös joustaville työaikajärjestelyillä tiedetään olevan suotuisa vaikutus työntekijän hyvinvointiin. (Joyce ym. 2010). Näitä toimenpiteitä voivat toteuttaa yhteistyössä organisaatio, työsuojelu sekä työterveyshuolto.

Mitä voin tehdä, jos epäilen työuupumusta?

Jos epäilet, että voisit kärsiä työuupumuksesta, ota yhteyttä työterveyshoitajaasi tai -lääkäriisi, jolta saat lisätietoa työuupumuksesta ja joka tarvittaessa ryhtyy selvittelemään tilannetta. Työterveyshuolto on vaitiolovelvollinen myös työuupumukseen ja masennukseen liittyvistä asioista. Työterveyshuolto ei siten saa ottaa työntekijän työuupumusta puheeksi työnantajan kanssa ilman työntekijän suostumusta.

Jos olet huolissasi työkaverisi tai alaisesi jaksamisesta, voit ottaa asian puheeksi hänen kanssaan. Työkaverilta tai alaiselta voi esimerkiksi kysyä mitä hänelle kuuluu. Kannattaa kuitenkin olla hienotunteinen, koska työuupumus on usein hyvin henkilökohtainen asia.

Jukka Penttinen,
psykiatrian erikoislääkäri
Turun Perhelääkärit

0 replies

Kommentoi, kiitos.

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi, kiitos.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *