Psykiatrian erikoislääkärin vastaanotto
Psykiatri tutkii, diagnosoi ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä. Psykiatri antaa kuntouttavaa psykoterapiaa. Psykiatri ohjaa eteenpäin psykoterapeuteille ja laatii tarvittavat lausunnot Kelan psykoterapiatukea varten. Psykiatri laatii myös muut alaan kuuluvat lausunnot. Psykiatrimme Jukka Penttinen omaa vuosikymmenien monipuolisen kokemuksen koko laajasta mielenterveyden kentästä.
Ahdistuneisuushäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt ovat toimintakykyä ja elämänlaatua heikentäviä psykiatrisia häiriöitä, joille on ominaista poikkeavan voimakas kohtauksittainen (paniikkihäiriö) tai jatkuva (yleinen ahdistuneisuus) uhan, pelon ja ahdistuneisuuden tunne, jota saatetaan yrittää säädellä välttämiskäyttäytymisen avulla. Oireisiin liittyy usein vaihtelevassa määrin somaattisia eli fyysisiä oireita.
Paniikkihäiriö
Toistuvat voimakkaat ahdistuskohtaukset ilman erityistä syytä. Ahdistukseen liittyy seuraavia oireita: sydämentykytys, hikoilu, vapina, suun kuivuminen, hengitysvaikeudet, tukehtumisen tunne, rintakipu, pahoinvointi, huimaus, epätodellisuuden tunne, pelko itsehallinnan menettämisestä, kuoleman pelko.
Yleistynyt ahdistuneisuus
On pitkäaikaista, ”vapaasti ajelehtivaa” ahdistuneisuutta, johon liittyy hermostuneisuutta, pelkoa ja ylenmääräistä murehtimista. Tähän liittyy yksilöllisesti vaihtelevia monenlaisia fyysisiä oireita kuten hikoilua, vapinaa, sydämentykytystä, pahoinvointia, huimausta tai vatsavaivoja. Herkkyyttä ja säpsähtelyä. Keskittymisvaikeutta. Henkilö tietää, että kaikki on hyvin, mutta ahdistus ei helpotu.
Masennus
Masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5% suomalaisista. Masennustilat ovat naisilla 1,5 – 2 kertaa yleisempiä kuin miehillä. Elämänsä aikana noin 10 – 20 prosenttia ihmisistä kärsii vakavasta masennuksesta. Masennuksen eli depression oireita ovat masentunut mieliala suurimman osan päivää, poikkeuksellinen väsymys sekä kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen sellaisiin asioihin, joihin tavallisesti on ollut kiinnostusta tai jotka ovat tuottaneet mielihyvää. Edellä mainittujen lisäksi esiintyy usein muita oireita kuten itseluottamuksen huonontuminen, itsesyytökset, itsetuhoiset ajatukset, keskittymisvaikeus, hidastuneisuus, unihäiriö, ruokahalun muutokset.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja tai oireettomia välivaiheita. Oireilu ja mielialavaihtelut voivat olla myös lieviä. Hoidossa keskeistä on ehkäistä vaikeampien jaksojen uusiutumista. Keskeistä on hyvä suhde psykiatriin ja oikea lääkehoito.
Pakko-oireinen häiriö
Toistuvat pakkoajatukset ja/tai pakkotoiminnat. Pakkoajatukset häiritsevät elämää ja niistä on vaikea päästä eroon. Ne voivat olla pelottavia ja niihin voi liittyä hulluksi tulemisen pelko. Pakkotoimintoja ovat esimerkiksi turha, aikaa vievä tarkistelu (esimerkiksi joutuu lukemaan moneen kertaan saman tekstin), liiallinen peseminen tai lähtö- ja/tai iltarituaalit, jotka vievät kohtuuttomasti aikaa.
Persoonallisuushäiriöt
EPÄVAKAA PERSOONALLISUUS on usein vaikea, potilaan toimintakykyä merkittävästi haittaava häiriö, jossa keskeistä on tunne-elämän epävakaus, käyttäytymisen säätelyn häiriö ja alttius ihmissuhdeongelmiin.
Persoonallisuushäiriöiden hoidossa ylivertaisen tärkeää on hyvä hoitosuhde psykiatrian erikoislääkäriin tai psykoterapeuttiin.
Kukin potilas on erilainen, joten hoito räätälöidään yksilöllisesti kullekin sopivaksi. Hoito alkaa psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynnillä ja hoitoon voidaan liittää mukaan mm. psykoterapeutin, fysioterapeutin ja ravinto-ohjaajan tuet.
Syömishäiriö
Tunnetuimpia syömishäiriöitä ovat anoreksia eli laihuushäiriö ja bulimia eli ahmimishäiriö. Kyseessä on häiriö, jos potilas ei hallitse syömistään ja tarvitsee siis apua. Turun Perhelääkärit tarjoaa kokonaisvaltaista hoitoa syömishäiriöihin.
Psykoterapia on psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen tähtäävää ja tavoitteellista terveydenhuollon ammatillista toimintaa
Psykoterapian tavoitteena on lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä sekä tukea psyykkistä kasvua ja kehitystä. Terapian avulla voidaan lisätä henkilön valmiuksia itse ratkaista ongelmiaan. Häiriöllä saattaa olla psyykkisten ilmenemismuotojen lisäksi ruumiillisia, vuorovaikutuksellisia ja sosiaalisia ilmenemismuotoja. Pidempikestoisten ja hankalien häiriöiden hoitamiseen voidaan käyttää psykoterapiaa yhdessä lääkehoidon kanssa.
Perheterapiassa löydetään ja vahvistetaan uusia tapoja toimia läheisissä suhteissa
Perheterapian tavoitteena on lisätä yhteisymmärrystä siitä, mitä perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu ja avata lukkiutunutta vuorovaikutusta. Se auttaa ymmärtämään vanhempien kasvuperheistä perittyjen vuorovaikutusmallien vaikutuksia ja antaa paikan, jossa voi vapaasti luoda tuoreita uusia vuorovaikutustapoja perheenjäsenten kesken. Perheterapia lisää mahdollisuuksia jokaisen perheenjäsenen kokemuksen kuulemiseen.
Perheterapiaan hakeudutaan lapsen kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen ja perheen kriiseihin liittyvissä tilanteissa. Perheterapiasta on apua silloin, kun perheen vuorovaikutuksessa on lisääntyneesti haastavia tilanteita tai kun jonkun perheenjäsenen tilanne kuormittaa toistuvasti koko perhettä.
