Laboratorio
Laboratoriostamme saat yksittäiset tutkimukset tai laajemmat tutkimuspaketit. Ennen laboratoriotutkimuksiin tuloa on hyvä selvittää, liittyykö tutkimukseen jokin erityisvaatimus, kuten paasto tai tietty näytteenottoaika.
OHJEITA LABORATORIOTUTKIMUKSIIN VALMISTAUTUMISEEN
Tutustuthan laboratoriotutkimuksiin liittyviin ohjeisiin ennen kuin tulet näytteenottoon. Useisiin Laboratoriotutkimuksiin liittyy tekijöitä, joilla on vaikutusta laboratoriotuloksiin. Näitä ovat elimistön biologiset vaihtelut, vuorokaudenaika, ravinto, nautintoaineet, lääkkeet sekä kuukautiskierron vaihe. Jos esivalmistelut eivät ole toteutuneet, potilaalle voidaan joutua antamaan uusi aika.
VERINÄYTTEENOTTO
Jotkin verikoetutkimukset vaativat potilaalta paastoamista. Paastolla tarkoitetaan 10–12 tunnin ravinnotta oloa ennen näytteenottoa. Vettä saa juoda yhden lasillisen. Alkoholin käyttöä ja tupakointia tulisi välttää edellisestä illasta lähtien ennen näytteenottoa.
Säännöllisesti otettavat aamulääkkeet voi ottaa, ellei hoitavan lääkärin kanssa ole toisin sovittu. Huom! Tyroksiinilääkettä ei tule ottaa, jos on pyydetty S-T4-V. Lääkeainemäärityksiin näyte otetaan ennen lääkkeen nauttimista.
Elimistön verenkierto on hyvä tasata ennen näytteenottoa, esimerkiksi istumalla 15 minuuttia ennen näytteenottoa.
Paaston toteuttaminen pienillä lapsilla on kuitenkin usein mahdotonta tai vaikeaa. Siihen pyritään, mutta useimmiten näytteenotto ajoitetaan mahdollisuuksien mukaan ennen lapsen seuraavaa rintaruokintaa tai ateriaa.
VIRTSANÄYTE
Ennen näytteen ottamista, jos tutkimus sen vaatii, on suoritettava oikeanlainen ja huolellinen genitaalialueen pesu. Virtsa on laskettava tutkimuskohtaisen ohjeistuksen mukaisesti. Laboratoriohoitaja ohjeistaa tässä ennen näytteen ottamista.
Virtsan rakkoaika eli virtsaamatta olemisen kesto vaihtelee tutkimuksen mukaan. Varsinkin virtsatieinfektioita tutkittaessa on tärkeää, että virtsan rakkoaika on vähintään 4 tuntia. Klamydiatutkimuksen virtsan rakkoaika on 2 tuntia.
SYDÄNFILMI ELI EKG
Syke on hyvä tasata ennen tutkimusta, esimerkiksi istumalla 15min ennen tutkimusta.
NIELUNÄYTTEENOTTO
Ennen näytteenottoa on oltava syömättä ja juomatta puolisen tuntia, eikä suuvesiä tai muita desinfioivia tuotteita tule käyttää.
HUOM!
Muista kertoa laboratoriohoitajalle, jos koet huonovointisuutta näytteenottohetkellä tai tiedät voivasi huonosti verinäytteenottotilanteessa. Näytteenoton jälkeen on suositeltavaa odottaa hetki, jotta pistokohta umpeutuu ja verenvuoto lakkaa.
EIKÖ MASENNUSLÄÄKE AUTA?
Lääkeaineet poistuvat elimistöstämme munuaisten ja maksan kautta. Maksassa CYP-entsyymit hajottavat lääkeaineita. Geenimme koodaavat näitä entsyymejä. Siksi kukin ihminen poistaa lääkeaineita elimistöstään aivan ainutlaatuisella, omintakeisella tavallaan.
Suomessa kirjoitetuista resepteistä noin 18 % koskee lääkkeitä, joiden vaikutuksen määrä riippuu perimästä. Suomalaisista yli 95 %:lla on vähintään yksi lääkitykseen vaikuttava geenivariaatio.
Merkittävä asia tämä on erityisesti psyykenlääkkeitä kuten masennus- ja psykoosilääkkeitä käytettäessä.
Jotkut potilaat hajottavat maksassaan näitä lääkkeitä kovin hitaasti ja jotkut taas ultranopeasti. Jotkut saavat pienestäkin masennuslääkeannoksesta hankalia sivuvaikutuksia, ja hoito jää usein siihen. Jotkut taas tarvitsisivat todella suuria annoksia, jotta tulisi riittävä hoitovaste eli apu masennukseen.
Esimerkkejä lääkkeistä, joissa tämä asia on tärkeä: kipulääke kodeiini (Panacod); antitromboottinen lääke klopidogreeli (Plavix); masenuslääkkeet kuten sitalopraami, escitalopraami, venlafaksiini, paroksetiini, doksepiini; neuroleptit kuten risperidoni ja aripipratsoli (Lähde: dosentti Jari Forström, luento 7.4.2021)
Yksi farmakogeneettinen verinäyte (B-Farma-D) kertoo kerralla kaikkien lääkkeiden osalta sopivan annostelun juuri kyseisellä potilaalla – ja koko loppuiäksi. Saatavissa Turun Perhelääkärien laboratoriosta.
