Viikottaisen asiantuntija-artikkelin sijaan maailmamme mullistui, joten julkaisemme nyt tietopaketin koronaviruksesta.

HUOM! Jos epäilet koronavirustartuntaa (COVID19), ota yhteys oman piirisi terveysaseman tai sairaalan päivystykseen puhelimitse. Esim. TYKS akuuttiosasto, joka on kiireinen, saat kiinni numerosta: 023138800.

Ajankohtaista ja luotettavaa koronatietoa löydät mm. terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronainfosivulta.

 

Olemme yksityinen, hyväntuulinen ja kokenut lääkäriasema. Meiltä saat lääkäri-, terapia-, laboratorio- ja työterveyspalvelut.

SOITA: 02 250 4433 | SIJAINTI | VARAA AIKA

Akupunktio on yli 3000 vuotta vanha kiinalainen neulahoitomenetelmä. Suomessa lääkintöhallitus hyväksyi sen lääketieteelliseksi fysikaaliseksi hoitomenetelmäksi vuonna 1975.

Kiinalaisen lääketieteen mukaan ihmisen kehossa risteilee energiakanavia, joita kutsutaan meridiaaneiksi. Meridiaaneissa virtaa elämänenergia Qi eli Chi. Sairaus johtuu siitä, että Qi ei pääse virtaamaan tai on liian heikko. Meridiaanin energian virtaus voidaan palauttaa normaaliksi pistämällä akupunktioneuloja meridiaanin tiettyihin kohtiin.

Länsimaisen käsityksen mukaan neulojen pääasiallinen vaikutus on lihaksia rentouttava ja kipua poistava. Lisäksi voidaan tasapainottaa autonomista (ei tahdonalaista) hermostoa ja stimuloida kehon omien särkyä poistavien aineiden synteesiä. Näistä tärkein on adenosiini, joka pystyy puuduttamaan kehon kipuratoja, vähentämään tulehdusta ja laajentamaan verisuonia.

Tuloksen kannalta on merkityksetöntä kumpaan teoriaan hoito perustuu, koska esimerkiksi arvostettu British Medical Journal on vuonna 2004 julkaissut tutkimuksen, jossa akupunktion vaikutus kovaan päänsärkyyn oli selvästi tieteellisesti osoitettu. Lisäksi funktionaalinen magneettikuvaus on tieteellisesti osoittanut, että hoito deaktivoi kipureaktioon liittyviä limbisiä alueita aivoissa.

Erittäin hyviä tuloksia on tullut esimerkiksi migreenin estohoidossa (estolääkityksen poisto tai vähentäminen), erilaisissa nivelrikkovaivoissa erityisesti polven tai lonkan alueella, akuuteissa lihasvaivoissa kuten noidannuoli ja revähdykset sekä jännitysniskaoireyhtymässä. Hoitoa voi kuitenkin kokeilla lähes mihin tahansa diagnosoituun vaivaan, johon ei muualta ole löytynyt apua esim. korvien soiminen (tinnitus), kolmoishermosärky, torticollis, akuutti tai krooninen poskiontelotulehdus tai vaikkapa allergian oireiden vähentäminen. Vaikka hoito ei poistaisi tai parantaisi vaivaa kokonaan, voi se helpottaa sitä huomattavasti. Usein kolmella hoitokerralla saadaan selville, kannattaako hoitoa jatkaa. Harvoin tarvitaan yhtäjaksoisesti yli kahdeksaa hoitokertaa. Hoito on kivutonta, se tehdään kertakäyttöneuloilla ja kestää yhden tunnin.

Akupunktiohoitoon kliinisissä tutkimuksissa indisoituja oireita tai sairauksia WHO:n mukaan ovat allerginen nuha, mahakipu, kasvokipu, päänsärky, polvikipu, alaselkäkipu, niskakipu, hammassärky, leukanivelen kipu, olkapään periartriitti, leikkauksen jälkeinen kipu, reumaattinen nivelrikko, iskias-sdr, tenniskyynärpää, kivuliaat kuukautiset, synnytyksen käynnistys, perätilan kääntö, alhainen verenpaine, korkea verenpaine, sädehoidon tai sytostaattien aiheuttamat haittavaikutukset sekä raskauspahoinvointi.

Mika Kivimäki
Akupunktio-praktiikka tammikuusta 1994 alkaen
Suomen akupunktiolääkäreiden yhdistyksen jäsen
British medical acupuncture societyn jäsen

Olemme yksityinen, hyväntuulinen ja kokenut lääkäriasema. Meiltä saat lääkäri-, terapia-, laboratorio- ja työterveyspalvelut.

SOITA: 02 250 4433 | SIJAINTI | VARAA AIKA

Työkyvyttömyys jaetaan karkeasti kahteen eri kategoriaan: ammatilliseen ja yleiseen työkyvyttömyyteen. Ammatillisesti työkyvyttömän henkilön työkyky on mahdollisesti palautettavissa työtehtävään tehdyin muutoksin, kun taas yleisesti työkyvyttömällä työkyvyn palaaminen edellyttää aina myös terveydentilan kohenemista. Kelan SVA-lomake ei välitä lukijalleen tietoa siitä, kummasta työkyvyttömyydestä on kyse.

Kun työntekijä sairastuu, arvioidaan hänen jäljellä olevaa työkykyään aluksi ensisijaisesti suhteessa hänen omaan varsinaiseen työhönsä. Näin siksi, että Kelan sairauspäivärahan ja mahdollisen sairausajan palkan saamisen lääketieteellinen kriteeri on sairaudesta johtuva niin sanottu ammatillinen työkyvyttömyys.

Sosiaalietuuden, kuten sairauspäivärahan, saaminen edellyttää sairauden ja tästä johtuvan työkyvyttömyyden olevan lääkärin toteamaa. Sairauden alkuvaiheessa työntekijän tila todistetaan SVA- todistuksella, jonka Kela on laatinut omasta tarpeestaan lähtien. Koska Kelan etuuden saamisen peruste on ammatillinen työkyvyttömyys ja yleisesti työkyvytön on varmuudella myös ammatillisesti työkyvytön, ei Kelalla ole ollut tarvetta pyytää SVA-todistuksen laatijaa erittelemään, kummasta työkyvyttömyydestä on kyse.

Vaikka SVA-lomake on alkujaan tarkoitettu vain Kelan tiedon tarpeen täyttämiseen, on tämä lomake adoptoitu työelämänkin käyttöön niin, että tieto työkyvyttömyydestä välitetään terveydenhuollosta työntekijän esimiehelle tavallisesti SVA-lomaketta käyttäen. Mikäli esimies jää tämän tiedon varaan, ei hänellä ole minkäänlaista mahdollisuutta arvioida sitä, onko työntekijän työkyvyttömyys ammatillista vai yleistä.

Työnantajalla on niin sanottu direktio-oikeus eli oikeus työnjohdollisesti määrätä mitä ja miten työntekijän tulee tehdä. Tästä syystä työnantajalla on oikeus harkita myös työtehtävän muuttamista, mikäli työntekijän terveydentila tätä edellyttää. Vaikka työntekijä ei sairautensa takia ole sopiva omaan varsinaiseen työhönsä, saattaa työn jatkaminen olla mahdollista muuttamalla työ sairauden huomioivaksi. On esimerkiksi olemassa työtuomioistuimen päätös, jossa toimistotyöntekijä oli toiseen käteensä tulleen sairauden takia tullut varsinaiseen työhönsä työkyvyttömäksi, mutta työnantajalla oli tarjolla yhdellä kädellä tehtävää työtä, jonka tekemiselle työntekijän sairaus tai muu työhön liittyvä seikka ei asettanut estettä. Työtuomioistuin asettui sille kannalle, että työntekijältä oli mahdollista edellyttää työn tekemistä. Näin siitä huolimatta, että työkyvyttömyys oli SVA-lomakkeella osoitettu. (TT:2010-119). Toisessa työtuomioistuimen päätöksessä työntekijä oli kipeyttänyt vapaa-ajallaan rintalihaksensa tullen omaan autopeltisepän työhönsä työkyvyttömäksi. Työnantaja osoitti työntekijälle tämän omaa tehtävää koskevaa nuoremman työntekijän neuvontatyötä, josta tämä kieltäytyi. Työtuomioistuin katsoi, että tätä työtä olisi tullut tehdä. Peruste päätökseen oli se, että fyysiseltä kuormittavuudeltaan kevennetty työ ei ole luonteeltaan korvaavaa työtä vaan normaalia työsopimuksen mukaista työtä, josta työntekijällä ei ole oikeutta kieltäytyä. (TT:2011-49.)

Direktio-oikeuden lisäksi työnantajalla on laaja työsuojeluvelvoite. Työnantaja ei saa käyttää työntekijää sellaiseen työhön, josta työntekijän omalle terveydelle tai turvallisuudelle voisi perustellusti syntyä haittaa tai haitan riski. Työ ei saa aiheuttaa näitä myöskään muille työntekijöille tai työympäristölle. Työ ei saa myöskään haitata tai estää työntekijän toipumista sairaudestaan. Jotta työnantaja voi suoriutua asetetuista työturvallisuusvelvoitteista, työnantaja tarvitsee riittävästi tietoa työntekijän työkyvystä. Työnantajalla on myöskin oikeus saada tietoa työntekijän työkyvystä siltä osin, kun työsuojeluvelvoitteen täyttämien tätä edellyttää. Mikäli tieto on puutteellista, työnantaja tulee pitäneeksi ammatillisestikin työkyvytöntä työntekijää yleisesti työkyvyttömänä. Näin siitä huolimatta, että työntekijän terveydentila ja työkyky eivät tätä edellyttäisi.

Koska SVA-lomake ei nykyisessä muodossaan täytä työelämän tarpeita työkyvyttömyyden laadun osoittamisen osalta, olisi syytä muuttaa käytäntöä. Todennäköisimmin kaikkien osapuolien kannalta yksinkertaisin muutos olisi se, että nykyiseen SVA-lomakkeeseen lisättäisiin kannanotto siihen, kummasta työkyvyttömyydestä lausunnon laatijan käsityksen mukaan on kyse. Uskoakseni jo näinkin vähäinen lisäys käynnistäisi ajan myötä työelämässä toimintakulttuurin muutoksen, joka olisi niin työntekijän kuin työnantajankin edun mukaista.

Korvaavasta työstä

Korvaava työ on työsopimuksen ulkopuolelle jäävää työtä. Korvaavan työn käsite ilmaantui eräisiin työehtosopimuksiin kymmenkunta vuotta sitten. Korvaavan työn käytännön käyttöönottaminen tarkoittaa sitä, että työntekijälle on väliaikaisesti mahdollista osoittaa hänen työsopimuksensa ulkopuolelle jäävää työtä, mikäli sairaus estää työsopimuksen mukaisen työn tekemisen. Korvaavasta työstä on työntekijällä oikeus kieltäytyä, vaikkakaan se ei työmarkkinajärjestöjen tekemien linjausten mukaan ole suotavaa.

Korvaavasta työstä on erotettava tilanne, jossa sairauden takia varsinaiseen työhönsä kykenemättömälle työntekijälle osoitettu työ on työsopimuksen mukaista, vaikkakin työntekijän vajaakuntoisuuden huomioivaksi sovitettua. Tästä työntekijällä ei ole oikeutta kieltäytyä, kuten edellä mainittu työtuomioistuimen päätös 2011-49 linjaa.

Työterveyslääkärin kannalta huojentava asia on se, että lääkäri saa pysyä asiantuntijaroolissaan. Toisin sanoen lääkärin tehtävä on arvioida sairautta, sen kestoa ja tästä aiheutuvaa vajaakuntoisuutta eli sairauden aiheuttamaa rajoitetta, mutta ei tarvitse tietää, mitä erilaisia työtehtäviä työnantajalla on tarjolla tällä hetkellä tai mahdollisesti myöhemmin. Lääkärin ei tarvitse tuntea potilaansa työ- tai työehtosopimusta, vaan näiden tuntemus on työntekijän ja hänen esimiehensä välinen asia. Kun työntekijä yhdessä esimiehensä kanssa arvioi tarjolla olevan työn sopivuutta yhteen työntekijän sairauden kanssa, on kummallakin osapuolella työterveyshuoltolaissa 12 § ja 13 §:ssä mainitut oikeudet arvioituttaa yksilöidyn työtehtävän sopivuutta työntekijälle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimies esittää yhtä tai useampaa käsityksensä mukaan sairauden huomioon ottavaa vaihtoehtoista työtä ja tarvittaessa näiden sopivuutta työntekijälle pohditaan kolmikantaisesti.

Harri Markkula,

työterveyshuollon lääkäri

Olemme yksityinen, hyväntuulinen ja kokenut lääkäriasema. Meiltä saat lääkäri-, terapia-, laboratorio- ja työterveyspalvelut.

SOITA: 02 250 4433 | SIJAINTI | VARAA AIKA

Jukka on tehnyt 35 vuotta psykiatrin töitä. Hän on myös psykoterapeutti, jolla on kognitiivinen koulutus. Terapia räätälöidään kunkin potilaan kohdalla yksilöllisesti. Fokukseksi otetaan pienempi tai isompi asia aina asiakkaan toiveiden mukaan. Viime vuosina Penttisen terapiatyössä on korostunut ratkaisukeskeisyys.

Penttinen laatii erikoislääkärinä myös lääkärintodistukset esimerkiksi sairauslomaa, eläkettä tai Kelan psykoterapiatukea varten. Hän tekee myös psykiatrian erikoislääkärin lausuntoja ajokyky ja ajolupa-asioissa.

Penttinen on yleispsykiatri eli hän hoitaa masennusta, ahdistusta, unihäiriöitä, pakko-oireista häiriötä, paniikkihäiriötä, syömishäiriöitä eli anoreksiaa, ahmimishäiriötä, bulimiaa, ortoreksiaa ja sairaalloista lihavuutta. Hän hoitaa sosiaalista fobiaa eli jännittämistä ja muita fobioita eli pelkotiloja. Hän auttaa kriiseissä ja posttraumaattisissa vaivoissa.
Depressiota eli masennusta hän hoitaa myös lääkkeettömästi eli ilman lääkkeitä modernilla neuroterapialla eli tasavirtastimulaatiolla – t-dcs tai psykoterapian keinoin.

Vuosikymmenien ja tuhansien potilaiden auttamisesta on kertynyt laaja kokemus myös nimenomaan psyykenlääkkeiden oikeasta käytöstä. Hän on myös toiminut tutkijana tähän mennessä noin viidessäkymmenessä lääketutkimuksessa, joissa on tutkittu masennus-, ahdistus-, paniikkihäiriö- ja muita psyykenlääkkeitä.

Olemme yksityinen, hyväntuulinen ja kokenut lääkäriasema. Meiltä saat lääkäri-, terapia-, laboratorio- ja työterveyspalvelut.

SOITA: 02 250 4433 | SIJAINTI | VARAA AIKA

Turun Sanomat, 3.2.2020: Turkuun suunnitellaan uutta lääkäriomisteista lääkäriasemaa vaihtoehdoksi isoille kansainvälisille terveysalan toimijoille.

Toimitusjohtaja ja psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttinen (etualalla) toivottaa erikoislääkärit tervetulleeksi Turun Perhelääkärien tiimiin. Sibeliuksenkadulla toimivan lääkäriaseman vahvuudessa ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Heikki Valkama (takana vasemmalla), merimieslääkäri Mika Kivimäki, urologi ja kirurgi Timo Hakala sekä fysiatrian erikoislääkäri Heikki Ropponen.

Suomen yksityistä terveydenhoidon kenttää hallitsevat kansainvälisessä omistuksessa olevat isot toimijat. Yrityskauppojen myötä yksiköt kasvavat entisestään.

Monet asiakkaat haluavat kuitenkin ihmisläheisempää palvelua, kuten yksityisen Turun Perhelääkärit -aseman asiakkaat.

Myös monet lääkärit viihtyvät paremmin pienemmissä työympäristöissä.

Tästä syystä Turun Perhelääkärit -aseman toimitusjohtaja Jukka Penttinen on suunnittelemassa muiden lääkärien kanssa kaupunkiin lääkäriomisteista lääkäriasemaa.

– Kun lääkärit ovat tyytyväisiä, myös potilaat ovat tyytyväisiä, Penttinen summaa.

Penttisen mukaan lääkärit ovat kutsumusammatissa, eikä kaikkia kiinnosta nykyinen kehitys, jossa isot toimijat jyräävät.

– Tässä on tarkoituksena luoda vaihtoehto isoille kansainvälisille toimijoille, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Penttinen kiteyttää.

Lääkäriomisteisesta asemasta Jyväskylässä hyviä kokemuksia

Turku ei ole ensimmäinen kaupunki, missä lääkärit ovat valinneet oman suuntansa.

Jyväskylässä on toiminut jo kolmen vuoden ajan lääkäriomisteinen Seppälääkärit.

– Lääkäriomisteisesta Seppälääkäreistä on siellä erittäin hyviä kokemuksia.

Jukka Penttinen kertoo, että tällä hetkellä Perhelääkärit hakee tiimiinsä erikoisalojen lääkäreitä.

Marraskuussa Perhelääkäreihin liittyi urologi ja kirurgi Timo Hakala. Hakalan lisäksi fysiatrian erikoislääkäri Heikki Ropponen on tullut vahvistamaan ryhmää.

– Usein näitä isoja toimijoita kuvaillaan autotehtaiksi, kun pienemmät lääkäriasemat ovat ennemmin autokorjaamoja, Penttinen kuvailee toimijoiden kokoeroja.

Erikoislääkärit voivat työskennellä sekä kunnallisella puolella ja toimia myös yksityisellä puolella, kuten Perhelääkäreiden naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja seksuaalineuvoja Riina Katainen.

– Hän on alan ehdottomia huippuja, kuten muutkin lääkärimme. Riina Katainen teki tohtorin väitöskirjatutkimuksen vaihdevuosioireista vuonna 2018, Penttinen toteaa.

Puutorin laidalla sijaitsevassa toimipisteessä työskentelevät kokeneet yleislääkärit, merimieslääkärit, gynekologi, korvalääkäri, kirurgi, urologi, psykiatri, fysiatri sekä yksilö-, pari-, ja perheterapeutit. Lääkäriasemalta saa myös laboratorio- ja työterveyshuoltopalvelut.

Tulevaisuudenuhka: Isot toimijat voivat alkaa keskenään sopia palvelujen hintoja

Urologi ja kirurgi Timo Hakala siirtyi Mehiläisestä Turun Perhelääkäreiden tiimiin marraskuussa.

– Potilaani ovat olleet myös hyvin tyytyväisiä vaihdoksesta. Täällä on asiakasta huomioiva, rauhallinen, yksityinen ja kodikas ilmapiiri, josta esimerkiksi vanhemmat potilaat ovat olleet mielissään, Timo Hakala kuvailee.

– Myös halu kehittää palveluita on potilaitten ja vastaanottajan kannalta tärkeää.

Hakalan mukaan erikoislääkärin asema isojen toimijoiden leivissä ei aina ole helppo, ja kyyti voi olla tulevaisuudessa kylmempää.

Myös asiakkaiden tulevaisuus voi olla kurja.

– Terveysmaailma on liian polarisoitunut ja nyt kaksi isoa toimijaa ovat siinä tilanteessa, että he voivat alkaa keskenään sopia hintojaan.

Siniset pillerit voi jättää kokonaan pois, ultraäänihoito on tehokkaampaa

Urologi Timo Hakala esittelee laitetta, joka lisää paisuvaiskudoksen verisuonitusta, ja saa veren kiertämään genitaalialueella.

Urologi Timo Hakala esittelee laitetta, joka lisää paisuvaiskudoksen verisuonitusta, ja saa veren kiertämään genitaalialueella.

Perhelääkäreiden urologi Timo Hakala kertoo, että erektiohäiriöt ovat yleisiä ja lisääntyvät miesten ikääntyessä.

Tähän ongelmaan on kuitenkin pitkäkestoisempi ratkaisu kuin se monille tuttu sininen pilleri.

Timo Hakala käyttää erektiohäiriöiden hoidossa matalaenergistä ultraääniterapiaa, joka on muuttanut jo yli sadan eri-ikäisen miehen elämän.

– Terapiassa on käynyt kaksikymppisistä miehistä lähes yhdeksänkymmentävuotiaisiin, Hakala arvioi.

Terapia toimii lievistä ja keskivaikeista erektiohäiriöistä kärsiville.

– He ovat lopettaneet sildenafiililääkityksen terapian takia.

Ultraääniterapiaan Hakala käyttää laitetta, joka lisää paisuvaiskudoksen verisuonitusta ja lisää veren virtausta genitaalialueella.

– Matalaenergistä ultraääniterapiaa on käytetty jo pitkään hyvin tuloksin, muun muassa luuston luutumisongelmissa.

Erektiohäiriöihin laitteen teho on todistettu vuosia kestäneissä kansainvälisissä tutkimuksissa. Euroopan Urologiyhdistyksen kokouksessa laite sai välittömän suosituksen erektiohäiriöiden käyttöön.

– Tuolloin laitteelle annettiin 85 prosentin tyytyväisyystakuu, mutta voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että minun asiakkaillani tyytyväisyys on 95 prosenttia. Niin hyvin se toimii.

Toista vastaavaa laitetta ei Suomesta löydy.

– Hoitojaksoja on kuusi ja yksi hoitokerta kestää noin 20 minuuttia. Hoito on kivuton ja sitä voi ottaa vaikka useamman kerran viikossa. Eräs potilaani tuli Dubaista asti tänne ja sai hoitoa viidesti viikon aikana.

MIKSI LÄÄKE EI AUTA?
GEENITESTISTÄ OIVA APU LÄÄKEANNOSTELUUN

Turun Perhelääkärien laboratorio tarjoaa nyt Abomixin kehittämän nerokkaan avun lääkityksen tehon ja turvallisuuden selvittämiseksi.

Merkittävä osa potilaista on hitaita metaboloijia, joilla normaali lääkeannos on liian suuri – he saavat sivuvaikutuksia ja lopettavat lääkityksen. Ultranopeilla metaboloijilla taas normaali lääkeannos on liian pieni, masennus tai muu vaiva ei helpota – lääke ei auta ja sairaus ja kärsimys jatkuvat.

Eri erikoisaloilla lääkkeitä, joiden metaboliaan geeniperimä vaikuttaa, määrätään vuosittain useiden satojen tuhansien reseptien verran.

Testitulos kertoo lääkkeittäin, mikä on oikea annostelu kullekin potilaalle. Yksi testi riittää loppuelämäksi – perimä ei muutu. Potilas saa käyttöönsä kaikki tulokset myös tulevia tarpeita ajatellen.

Suomessa tehdään varsin vähän geenitestejä toisin kuin Ruotsissa, jossa erityisesti Karoliinisen instituutin psykiatrit ovat tehneet niitä jo tuhansittain. Suurin osa eniten käytetyistä psyykenlääkkeistä poistuu maksan entsyymien kautta, ja entsyymien aktiivisuudessa on siis suuria yksilöllisiä vaihteluita.

Vain yksi verinäyte laboratoriossamme ja saat yksilöllisen vastauksen.
Se voi näyttää tältä: ”Sinulta testattiin 19 geeniä, joista 6 voi vaikuttaa lääkityksesi tehoon tai turvallisuuteen… Perinnöllisillä ominaisuuksillasi voi olla vaikutusta 105 lääkkeen tehoon tai turvallisuuteen.” -Sitten seuraa yksilöllinen, kattava erittely eri lääkeaineiden osalta.

Tämä farmakogeneettinen testipaketti nyt vain 420 euroa Turun Perhelääkärien laboratoriossa.

Varaa aika:
02-250 4433

Ahdistus on kovin yleistä. Se on masennuksen ohella tavallisin psyyken vaiva. Toisaalta ahdistus on elämään kuuluva asia, monimuotoinen ja salaperäinen kuin elämä itse. Normaalisti se on muutokseen piiskaava voima. Häiriö siitä muodostuu vasta sitten kun se ei enää pysy hallinnassa ja ihminen kärsii. Hoitamaton, pitkäaikainen ahdistus johtaa unettomuuteen, psykosomaattisiin sairauksiin tai vakavampiin psyykkisiin häiriöihin. Ahdistus estää elämästä, rakastamasta ja tekemästä työtä.

Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöön on perinnöllinen taipumus. Siinä esiintyy ahdistuskohtauksia, jotka alkavat ilman ulkoista syytä. Häiriöön liittyy sekoamisen pelkoa, hallinnan menettämisen pelkoa ja erilaisia fyysisiä oireita kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, ilman loppumisen tunnetta, huimausta, pahoinvointia tai hikoilua. Potilas ei ymmärrä mistä paha olo johtuu. Hän pelkää että ahdistus ei ikinä mene ohi.

Ulkoisesti ihminen on terveen näköinen ja sydänfilmi ja laboratorioarvot ovat kunnossa.

Paniikkihäiriön hoidossa diagnoosin kertomisesta on jo suuri apu potilaalle. Lääkehoito on keskeistä. Toki pitkään jatkunut paniikkihäiriö vaatii myös hoidoksi psykoterapiaa, koska potilas on usein masentunut ja hädissään – sanalla sanoen – paniikissa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Pelko joutua huomion kohteeksi tai pelko siitä että oma käytös on sosiaalisesti nöyryyttävää tai noloa. Potilas pyrkii välttämään huomion kohteeksi joutumista. Välttämiskäyttäytymistä on eri asteista. Häiriön invalidisoivan vaikutuksen aste riippuu juuri välttelyn määrästä.

Hoitona on psykoterapia. Myös nimenomaan ryhmäterapia ja vertaistukiryhmät toimivat hyvin.

Pakko-oireinen häiriö

Olennaista ovat toistuvat pakkoajatukset ja/tai pakkotoiminnot. Häiriön vaikeusaste mitataan minuuteissa joita tähän neuroottiseen toistamiseen kuluu. Puoli tuntia vuorokaudessa on jo merkittävä aika. Liiallinen peseminen, toistaminen, tarkistaminen, toistuva laskeminen ja esim. uudelleen lukeminen ”varmuuden vuoksi” ovat pakkotoimintoja.

Pakkoajatuksia ovat kaikki tarpeettomasti pakonomaisesti toistuvat ajatukset tai mielikuvat jotka jumittavat normaalia ajattelua (keskittymistä) ja elämää. Ne kiusaavat ja saattavat olla pelottavia.

Hoitona on lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Tähän vaivaan kuuluu ahdistus mihin edellä mainitut jutut eivät sovi. Yleistynyt ahdistuneisuus on jatkuvaa, päivittäistä hermostuneisuutta, levottomuutta, unettomuutta, murehtimista, huolestuneisuutta – ahdistusta.

Ahdistus ei rajoitu mihinkään tiettyihin olosuhteisiin, vaan on pitkäaikaista ja vaihtelevan vaikeana jatkuvaa.

Fyysiset oireet kuten vapina, lihasjännitys, hikoilu, heikotus, sydämetykytys, huimaus ja ylävatsavaivat liittyvät usein tähän ”vapaasti ajelehtivaan” ahdistukseen.

Hoitona on lääkityksen ja psykoterapian sopiva, räätälöity yhdistelmä.

Potilas on kuningas

Potilas päättää. Jos hän ei halua lääkehoitoa, hoidetaan häntä vain psykoterapian keinoin. Potilas ja psykiatrian erikoislääkäri asettavat yhdessä tavoitteet. Onhan potilaalla ja lääkärillä yhteinen päämäärä: parantua ja parantaa. Potilas ja terapeutti ovat kuin kaksi tiedemiestä, jotka yhdessä keskustellen pyrkivät selvittämään potilaan ongelmat. Yhdessä sovitaan, mihin pyritään. Ratkaistaanko vain helpompia käytännön asioita – vai käydäänkö pitemmällä terapialla isompien asioiden kimppuun. Potilas päättää.

Jukka Penttinen

 

Jukka Penttinen

Psykiatrian erikoislääkäri
Psykoterapeutti

Joka kymmenes tyttö kärsii syömishäiriöstä. Vaivaa esiintyy myös pojilla. Tavallisesti sairastutaan 13 – 28 –vuotiaana. Syynä on huono itsetunto, ajatus ettei kelpaa sellaisena kuin on tai yleinen ahdistus ihmisten edessä. Kulttuurimme kauneusihanne on edelleen usein laiha. Nuorena olemme herkkiä ja syöminen on asia, mitä kukin voi täydellisesti kontrolloida ja hallita.

Sairaus alkaa kovalla laihduttamisella. Aluksi onnistuminen hivelee itsetuntoa, ja potilaan epävarmuus ja ahdistus helpottavat. Syömättömyys ja oksentelu tuntuvat toimivan hyvin ja hallitusti. Onnistumisen seurauksena merkillinen väärä elämäntapa vahvistuu ja vakiintuu ja tulee usein pakonomaiseksi. Potilaasta tulee oman syömistaistelunsa vanki.

Huono syöminen aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyttömyyttä ja aggressiivisuutta. Ahdistus valtaa alaa ja vie energiaa. Osa potilaista oivaltaa tilansa sairaudeksi – osa ei alkuun ymmärrä. Avun pyytäminen on vaikeaa ja oireilu hävettää. Potilas salaa oireitaan. Paraneminen tuntuu mahdottomalta.

Syömishäiriö muuttaa normaalin, iloisen syömisen pakonomaiseksi. Häiriöön liittyy usein liiallista liikuntaa, ruuan/dieetin sairaalloista valikointia – ortoreksia – tai muuta pakonomaista, ahdistunutta käyttäytymistä. Nämä kaikki rajoittavat normaalia elämää ja tekevät elämisestä liian ankaraa, ilotonta ja rankkaa. Seurauksena on depressio eli masennus. Tarvitaan ammattiauttajaa.

Perushäiriötyypit

Syömishäiriö muuntuu usein vuosien kuluessa. Yksilölliset erot ovat suuria ja ratkaisevat miten hoidetaan ja autetaan. Ajankohtaisen oireilun perusteella voidaan erotella seuraavat perushäiriötyypit:

  • anoreksia eli laihuushäiriö
  • bulimia eli ahmimishäiriö
  • BED (binge eating disorder)
  • obesitas eli ylipainoisuus

BEDissä on kyse sellaisesta ahmimisesta johon ei liity oksentelua (tai paastoamista, ulotuslääkkeiden käyttöä tai ylirunsasta liikuntaa) eli potilas ei pyri poistamaan elimistöstään ahmimaansa ruokaa. Joka neljäs ylipainoinen kärsii BEDistä.

Puhutaan myös epätyypillisistä syömishäiriöistä, joissa kullekin potilaalle on ominaisia piirteitä ja oireita monestakin edelläkuvatusta häiriötyypistä. Oleellista on, että syöminen ei ole hallinnassa ja potilas kärsii jotenkin syömisogelmastaan.

Syömishäiriöpoliklinikka

Turun Perhelääkäreiltä saa kokonaisvaltaisen syömishäiriöiden hoidon. Kukin potilas on erilainen, joten hoito räätälöidään yksilöllisesti kullekin sopivaksi. Hoito alkaa psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynnillä ja hoitoon voi potilaan halutessa liittää fysioterapeutin sekä ravinto-ohjaajan tuen.

 

Jukka Penttinen

 

Jukka Penttinen

Psykiatrian erikoislääkäri
Psykoterapeutti