Alkuun tietysti poissuljetaan varsinaiset huonot elämäntavat ja liikunnan puute. Jos näistä ei ole kysymys, poissuljetaan depressio. Jos kyse ei ole masennuksestakaan, selvitystyö jatkuu. Jos väsymystä aiheuttaa unettomuus, selvitetään unettomuuden syy ja puututaan siihen. Tärkeä kysymys potilaalle on, onko yksityis- tai työelämässä jokin ajankohtainen murhe, joka huonontaa unen laatua.

Muita tavallisia uupumuksen ja väsymyksen syitä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, uniapnea, miehillä testosteronivaje sekä naisilla yleisemmät raudanpuuteanemia ja raudanpuute ilman anemiaa. Raudanpuutteesta kärsivät oireilevat väsymyksellä, iho kuivuu, suu kuivuu, hiuksia voi lähteä tavallista enemmän, esiintyy lihasheikkoutta, fyysinen jaksaminen huononee. Esiintyy myös sydämen tykyttelyä, infektioherkkyyttä ja keskittymiskyvyttömyyttä.
Koska uupumusta aiheuttavat sairaudet saattavat aiheuttaa hyvin samankaltaisia oireita, on syytä tutkia potilasta laboratoriossa tarkemmin. Otetaan pieni verenkuva, kilpirauhasnäytteet, miehillä testosteroni, veren sokeriarvo ja raudanpuutearvo ferritiini. Jo näillä kokeilla selviää monen potilaan väsymyksen syy.
Nuoret ADHD eli tarkkaavuushäiriöpotilaat oireilevat myös väsymyksellä, koska koulujärjestelmämme yrittää pakottaa tarkkaavuushäiriöstä kärsivät ylivilkkaat nuoret opiskelemaan. ADHD-potilaat eivät opiskeluissaan onnistu ja pakenevat vaikka pelaamiseen ja valvomiseen. Koulujärjestelmä paheksuu heitä ja näin nuori myös masentuu ja kokee huonommuutta.

Myös ahdistuneisuus voi olla väsymyksen ja uupumuksen takana. Covid-19 -infektion aikana tapaan paljon koronasta ahdistuneita. Itse sairaus pelottaa ja ahdistaa ahdistuvaisia henkilöitä. Myös raha-asiat ovat monella menneet koronan takia sekaisin. Korona ahdistaa myös nimenomaan pakottamalla sosiaaliseen eristäytymiseen, joka on tosi rankkaa yksinäisyydestä jo ennestään kärsiville ja tietysti myös kaikille muille. Ihminen kun on laumaeläin.
On siis tärkeää huolellisesti selvittää väsymyksen ja uupumuksen syy ja räätälöidä hoito sen mukaisesti.

Jukka Penttinen
psykiatrian erikoislääkäri

Kuoleman ja vakavan sairauden pelko on kova juttu. Toiset kärsivät noista peloista herkemmin kuin toiset. On syöpää pelkääviä, on bakteeripelkoisia, on edelleen paljon myös AIDS-pelkoisia. Hypokondria eli taudinkammo on tavallisissakin oloissa hyvin yleinen neuroosi. Juuri nyt siitä kärsimme me kaikki.

Olen psykiatri ja siksi autan päivittäin ahdistuneita potilaita. Tulosyistä tavallisin on näinä viikkoina ollut korona-ahdistus. Kyseessä on oma kuolemanpelko tai huoli (riskiryhmään kuuluvista) läheisistä. Paljon olen myös tavannut yrittäjiä, joiden business on katkennut kuin seinään. Kyllä siinä hymy hyytyy, kun kassavirta tyrehtyy tykkänään – semminkin kun kriisin loppumisesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Hallitus on hiljattain kertonut ensimmäisistä helpotuksista koskien ihmisten kokoontumisia, tilaisuuksia ja tapahtumia. Harrastaminen, opiskelu, liikkuminen ja ravintoloissa ja kahviloissa käyminen alkavat tauon jälkeen. Mutta uskaltavatko pelokkaat ja ahdistuneet ihmiset lähteä mihinkään? Mennä ravintolaan, ostaa auton tai vaatteita? Tiedotusvälineiden päivittäinen paasaaminen on tehnyt tehtävänsä. Kaikki ovat jähmettyneet.
Korona on vakava tauti, mutta se ei ole tappanut Suomessa kuin neljä alle 60-vuotiasta. Lapsia ja nuoria ei yhtään. Tauti voi olla hengitysvaikeuksineen tosi hankala myös keski-ikäisillä kuten vaikkapa Anna Hanskilla, joka on kertonut omasta sairastumisestaan. Kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta. Yhteensä kuolleita on 255.

Tätä kirjoittaessani fakta on, että koko Varsinais-Suomessa sairaalahoidossa on vain kaksi potilasta. Satakunnassa ei yhtään.
Riittää kun noudattaa annettuja ohjeita ja välttää lähikontakteja. Maskeja saa ja kannattaa käyttää. Sen enempää ei voi tehdä. Täydellistä varmuutta siitä, ettemme sairastu ei voi saada, takuuta ole. Sellaista henkivakuutusta ei voi ostaa, mikä takaisi ikuisen elämän. Emme voi kulkea avaruuspuku päällämme tai olla kotona eristyksissä kuukausikaupalla. Elämän ja sosiaalisten kontaktien on pakko jatkua. Muutoinhan elämä jää kokonaan elämättä. Toiset ihmiset ja läheiset ihmiset ovat meille kaikkein tärkeimpiä. He ovat meille elintärkeitä. Jos eristyminen muista jatkuu kuukausikaupalla, yksinäisyyden seurauksena ovat vaikea masennus, toivottomuus ja työkyvyttömyys.

Koronatartunnan voi saada liikkumalla ihmisten joukossa. Jäämällä vain oman keittiöpöydän ääreen yksin istumaan on riski sairastua kuitenkin nopeasti ja takuuvarmasti paljon suurempi. Oma mielipiteeni on, että terve yli seitsemänkymppinen voisi vapaasti lähteä ovesta ulos ja elämään ja kesään. Samaa väläytti myös pääministerimme vastikään.

Luottakaamme elämänvoimaan, olkaamme optimisteja, eläkäämme elämäämme!

Jukka Penttinen
tj, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti

Olemme yksityinen, hyväntuulinen ja kokenut lääkäriasema. Meiltä saat lääkäri-, terapia-, laboratorio- ja työterveyspalvelut.

SOITA: 02 250 4433 | SIJAINTI | VARAA AIKA

Jukka on tehnyt 35 vuotta psykiatrin töitä. Hän on myös psykoterapeutti, jolla on kognitiivinen koulutus. Terapia räätälöidään kunkin potilaan kohdalla yksilöllisesti. Fokukseksi otetaan pienempi tai isompi asia aina asiakkaan toiveiden mukaan. Viime vuosina Penttisen terapiatyössä on korostunut ratkaisukeskeisyys.

Penttinen laatii erikoislääkärinä myös lääkärintodistukset esimerkiksi sairauslomaa, eläkettä tai Kelan psykoterapiatukea varten. Hän tekee myös psykiatrian erikoislääkärin lausuntoja ajokyky ja ajolupa-asioissa.

Penttinen on yleispsykiatri eli hän hoitaa masennusta, ahdistusta, unihäiriöitä, pakko-oireista häiriötä, paniikkihäiriötä, syömishäiriöitä eli anoreksiaa, ahmimishäiriötä, bulimiaa, ortoreksiaa ja sairaalloista lihavuutta. Hän hoitaa sosiaalista fobiaa eli jännittämistä ja muita fobioita eli pelkotiloja. Hän auttaa kriiseissä ja posttraumaattisissa vaivoissa.
Depressiota eli masennusta hän hoitaa myös lääkkeettömästi eli ilman lääkkeitä modernilla neuroterapialla eli tasavirtastimulaatiolla – t-dcs tai psykoterapian keinoin.

Vuosikymmenien ja tuhansien potilaiden auttamisesta on kertynyt laaja kokemus myös nimenomaan psyykenlääkkeiden oikeasta käytöstä. Hän on myös toiminut tutkijana tähän mennessä noin viidessäkymmenessä lääketutkimuksessa, joissa on tutkittu masennus-, ahdistus-, paniikkihäiriö- ja muita psyykenlääkkeitä.

Olemme yksityinen, hyväntuulinen ja kokenut lääkäriasema. Meiltä saat lääkäri-, terapia-, laboratorio- ja työterveyspalvelut.

SOITA: 02 250 4433 | SIJAINTI | VARAA AIKA

Turun Sanomat, 3.2.2020: Turkuun suunnitellaan uutta lääkäriomisteista lääkäriasemaa vaihtoehdoksi isoille kansainvälisille terveysalan toimijoille.

Toimitusjohtaja ja psykiatrian erikoislääkäri Jukka Penttinen (etualalla) toivottaa erikoislääkärit tervetulleeksi Turun Perhelääkärien tiimiin. Sibeliuksenkadulla toimivan lääkäriaseman vahvuudessa ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Heikki Valkama (takana vasemmalla), merimieslääkäri Mika Kivimäki, urologi ja kirurgi Timo Hakala sekä fysiatrian erikoislääkäri Heikki Ropponen.

Suomen yksityistä terveydenhoidon kenttää hallitsevat kansainvälisessä omistuksessa olevat isot toimijat. Yrityskauppojen myötä yksiköt kasvavat entisestään.

Monet asiakkaat haluavat kuitenkin ihmisläheisempää palvelua, kuten yksityisen Turun Perhelääkärit -aseman asiakkaat.

Myös monet lääkärit viihtyvät paremmin pienemmissä työympäristöissä.

Tästä syystä Turun Perhelääkärit -aseman toimitusjohtaja Jukka Penttinen on suunnittelemassa muiden lääkärien kanssa kaupunkiin lääkäriomisteista lääkäriasemaa.

– Kun lääkärit ovat tyytyväisiä, myös potilaat ovat tyytyväisiä, Penttinen summaa.

Penttisen mukaan lääkärit ovat kutsumusammatissa, eikä kaikkia kiinnosta nykyinen kehitys, jossa isot toimijat jyräävät.

– Tässä on tarkoituksena luoda vaihtoehto isoille kansainvälisille toimijoille, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Penttinen kiteyttää.

Lääkäriomisteisesta asemasta Jyväskylässä hyviä kokemuksia

Turku ei ole ensimmäinen kaupunki, missä lääkärit ovat valinneet oman suuntansa.

Jyväskylässä on toiminut jo kolmen vuoden ajan lääkäriomisteinen Seppälääkärit.

– Lääkäriomisteisesta Seppälääkäreistä on siellä erittäin hyviä kokemuksia.

Jukka Penttinen kertoo, että tällä hetkellä Perhelääkärit hakee tiimiinsä erikoisalojen lääkäreitä.

Marraskuussa Perhelääkäreihin liittyi urologi ja kirurgi Timo Hakala. Hakalan lisäksi fysiatrian erikoislääkäri Heikki Ropponen on tullut vahvistamaan ryhmää.

– Usein näitä isoja toimijoita kuvaillaan autotehtaiksi, kun pienemmät lääkäriasemat ovat ennemmin autokorjaamoja, Penttinen kuvailee toimijoiden kokoeroja.

Erikoislääkärit voivat työskennellä sekä kunnallisella puolella ja toimia myös yksityisellä puolella, kuten Perhelääkäreiden naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja seksuaalineuvoja Riina Katainen.

– Hän on alan ehdottomia huippuja, kuten muutkin lääkärimme. Riina Katainen teki tohtorin väitöskirjatutkimuksen vaihdevuosioireista vuonna 2018, Penttinen toteaa.

Puutorin laidalla sijaitsevassa toimipisteessä työskentelevät kokeneet yleislääkärit, merimieslääkärit, gynekologi, korvalääkäri, kirurgi, urologi, psykiatri, fysiatri sekä yksilö-, pari-, ja perheterapeutit. Lääkäriasemalta saa myös laboratorio- ja työterveyshuoltopalvelut.

Tulevaisuudenuhka: Isot toimijat voivat alkaa keskenään sopia palvelujen hintoja

Urologi ja kirurgi Timo Hakala siirtyi Mehiläisestä Turun Perhelääkäreiden tiimiin marraskuussa.

– Potilaani ovat olleet myös hyvin tyytyväisiä vaihdoksesta. Täällä on asiakasta huomioiva, rauhallinen, yksityinen ja kodikas ilmapiiri, josta esimerkiksi vanhemmat potilaat ovat olleet mielissään, Timo Hakala kuvailee.

– Myös halu kehittää palveluita on potilaitten ja vastaanottajan kannalta tärkeää.

Hakalan mukaan erikoislääkärin asema isojen toimijoiden leivissä ei aina ole helppo, ja kyyti voi olla tulevaisuudessa kylmempää.

Myös asiakkaiden tulevaisuus voi olla kurja.

– Terveysmaailma on liian polarisoitunut ja nyt kaksi isoa toimijaa ovat siinä tilanteessa, että he voivat alkaa keskenään sopia hintojaan.

Siniset pillerit voi jättää kokonaan pois, ultraäänihoito on tehokkaampaa

Urologi Timo Hakala esittelee laitetta, joka lisää paisuvaiskudoksen verisuonitusta, ja saa veren kiertämään genitaalialueella.

Urologi Timo Hakala esittelee laitetta, joka lisää paisuvaiskudoksen verisuonitusta, ja saa veren kiertämään genitaalialueella.

Perhelääkäreiden urologi Timo Hakala kertoo, että erektiohäiriöt ovat yleisiä ja lisääntyvät miesten ikääntyessä.

Tähän ongelmaan on kuitenkin pitkäkestoisempi ratkaisu kuin se monille tuttu sininen pilleri.

Timo Hakala käyttää erektiohäiriöiden hoidossa matalaenergistä ultraääniterapiaa, joka on muuttanut jo yli sadan eri-ikäisen miehen elämän.

– Terapiassa on käynyt kaksikymppisistä miehistä lähes yhdeksänkymmentävuotiaisiin, Hakala arvioi.

Terapia toimii lievistä ja keskivaikeista erektiohäiriöistä kärsiville.

– He ovat lopettaneet sildenafiililääkityksen terapian takia.

Ultraääniterapiaan Hakala käyttää laitetta, joka lisää paisuvaiskudoksen verisuonitusta ja lisää veren virtausta genitaalialueella.

– Matalaenergistä ultraääniterapiaa on käytetty jo pitkään hyvin tuloksin, muun muassa luuston luutumisongelmissa.

Erektiohäiriöihin laitteen teho on todistettu vuosia kestäneissä kansainvälisissä tutkimuksissa. Euroopan Urologiyhdistyksen kokouksessa laite sai välittömän suosituksen erektiohäiriöiden käyttöön.

– Tuolloin laitteelle annettiin 85 prosentin tyytyväisyystakuu, mutta voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että minun asiakkaillani tyytyväisyys on 95 prosenttia. Niin hyvin se toimii.

Toista vastaavaa laitetta ei Suomesta löydy.

– Hoitojaksoja on kuusi ja yksi hoitokerta kestää noin 20 minuuttia. Hoito on kivuton ja sitä voi ottaa vaikka useamman kerran viikossa. Eräs potilaani tuli Dubaista asti tänne ja sai hoitoa viidesti viikon aikana.

Joka kymmenes tyttö kärsii syömishäiriöstä. Vaivaa esiintyy myös pojilla. Tavallisesti sairastutaan 13 – 28 –vuotiaana. Syynä on huono itsetunto, ajatus ettei kelpaa sellaisena kuin on tai yleinen ahdistus ihmisten edessä. Kulttuurimme kauneusihanne on edelleen usein laiha. Nuorena olemme herkkiä ja syöminen on asia, mitä kukin voi täydellisesti kontrolloida ja hallita.

Sairaus alkaa kovalla laihduttamisella. Aluksi onnistuminen hivelee itsetuntoa, ja potilaan epävarmuus ja ahdistus helpottavat. Syömättömyys ja oksentelu tuntuvat toimivan hyvin ja hallitusti. Onnistumisen seurauksena merkillinen väärä elämäntapa vahvistuu ja vakiintuu ja tulee usein pakonomaiseksi. Potilaasta tulee oman syömistaistelunsa vanki.

Huono syöminen aiheuttaa väsymystä, keskittymiskyvyttömyyttä ja aggressiivisuutta. Ahdistus valtaa alaa ja vie energiaa. Osa potilaista oivaltaa tilansa sairaudeksi – osa ei alkuun ymmärrä. Avun pyytäminen on vaikeaa ja oireilu hävettää. Potilas salaa oireitaan. Paraneminen tuntuu mahdottomalta.

Syömishäiriö muuttaa normaalin, iloisen syömisen pakonomaiseksi. Häiriöön liittyy usein liiallista liikuntaa, ruuan/dieetin sairaalloista valikointia – ortoreksia – tai muuta pakonomaista, ahdistunutta käyttäytymistä. Nämä kaikki rajoittavat normaalia elämää ja tekevät elämisestä liian ankaraa, ilotonta ja rankkaa. Seurauksena on depressio eli masennus. Tarvitaan ammattiauttajaa.

Perushäiriötyypit

Syömishäiriö muuntuu usein vuosien kuluessa. Yksilölliset erot ovat suuria ja ratkaisevat miten hoidetaan ja autetaan. Ajankohtaisen oireilun perusteella voidaan erotella seuraavat perushäiriötyypit:

  • anoreksia eli laihuushäiriö
  • bulimia eli ahmimishäiriö
  • BED (binge eating disorder)
  • obesitas eli ylipainoisuus

BEDissä on kyse sellaisesta ahmimisesta johon ei liity oksentelua (tai paastoamista, ulotuslääkkeiden käyttöä tai ylirunsasta liikuntaa) eli potilas ei pyri poistamaan elimistöstään ahmimaansa ruokaa. Joka neljäs ylipainoinen kärsii BEDistä.

Puhutaan myös epätyypillisistä syömishäiriöistä, joissa kullekin potilaalle on ominaisia piirteitä ja oireita monestakin edelläkuvatusta häiriötyypistä. Oleellista on, että syöminen ei ole hallinnassa ja potilas kärsii jotenkin syömisogelmastaan.

Syömishäiriöpoliklinikka

Turun Perhelääkäreiltä saa kokonaisvaltaisen syömishäiriöiden hoidon. Kukin potilas on erilainen, joten hoito räätälöidään yksilöllisesti kullekin sopivaksi. Hoito alkaa psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynnillä ja hoitoon voi potilaan halutessa liittää fysioterapeutin sekä ravinto-ohjaajan tuen.

 

Jukka Penttinen

 

Jukka Penttinen

Psykiatrian erikoislääkäri
Psykoterapeutti