Suurimmalla osalla kuukautiset loppuvat 45−55 vuoden iässä. Vaihdevuosioireet voivat alkaa jo vuosia ennen kuukautisten päättymistä. Vaihdevuosiin voi liittyä lukuisia erilaisia oireita. Tyypillisimmät vaihdevuosioireet ovat kuumat aallot, yöhikoilu ja unihäiriöt. Lisäksi voi esiintyä esimerkiksi sydämen tykyttelyä, erilaisia mielialaoireita, lihas- ja nivelkipuja, sukuelinten limakalvojen kuivuutta ja arkuutta sekä tihentynyttä virtsaamistarvetta.
Kun kuukautiset päättyvät alle 40-vuotiaana, on kyseessä munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen, josta käytetään lyhennettä POI (primary ovarian insufficiency). Termiä ”ennenaikaiset vaihdevuodet” ei suositella käytettävän. Ennen kuukautisten päättymistä kuukautiskierto tyypillisesti ensin lyhenee ja sitten pidentyy. Ennenaikaiseen munasarjojen toiminnan hiipumiseen ei liity aina kuumia aaltoja tai muita vaihdevuosioireita.
Syytä siihen, miksi munasarjojen toiminta hiipuu ennenaikaisesti, ei yleensä saada selville. Riskiä lisäävät erilaiset autoimmuunisairaudet kuten kilpirauhasen toimintahäiriö, tyypin 1 diabetes, keliakia, tulehduksellinen suolistosairaus ja nivelreuma. Joskus taustalla on geneettinen poikkeavuus. Munasarjojen toiminnan hiipumista voivat aiheuttaa myös lantion alueen toimenpiteet, solunsalpaajahoito sekä lantion alueelle kohdistuva sädehoito.
Ehkäisypillerit tai muut hormonaaliset ehkäisyvalmisteet eivät aiheuta munasarjojen toiminnan ennenaikaista hiipumista. Hormonaalisen ehkäisyn aikana tullessaan munasarjojen toiminnan hiipuminen jää kuitenkin huomaamatta, sillä ehkäisypillerit voivat saada kuukautiskierron pyörimään, vaikka sitä ei luonnollisesti enää olisi, ja toisaalta on täysin normaalia, että kuukautiset jäävät hormonaalisen ehkäisyn käytön aikana kokonaan pois. Lisäksi estrogeenia sisältävät ehkäisyvalmisteet hoitavat tehokkaasti vaihdevuosiin liittyvät muut oireet, minkä seurauksena vaihdevuosioireita ei ilmene tai ilmenee vain mahdollisina taukopäivinä.
Epäiltäessä munasarjojen toiminnan ennenaikaista hiipumista, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Gynekologisessa tutkimuksessa ei yleensä todeta poikkeavaa, mutta gynekologisessa ultraäänitutkimuksessa voidaan todeta munasarjojen muuttuneen aiempaa pienemmiksi ja kohdunlimakalvon olevan ohut. Kuukautisten poisjäämisen taustalla voi olla myös useita muita syitä kuin munasarjojen toiminnan hiipuminen, mm. raskaus, nopea painon muutos kumpaan tahansa suuntaan, runsas liikunnan harrastaminen, muu elimistön ylikuormitus, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, kilpirauhasen toimintahäiriö tai prolaktiinihormonin liikatuotanto.
Tyypillisessä vaihdevuosi-iässä, ei ole hyötyä hormoniarvojen tutkimisesta, kun selvitellään ovatko oireet vaihdevuosioireita, sillä hormoniarvot heittelehtivät paljon vaihdevuosien lähestyessä ja aikana. Ennenaikaista munasarjojen toiminnan hiipumista epäiltäessä voidaan kuitenkin määrittää hormonitoiminnasta kertovan follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) pitoisuus. Taso suositellaan määritettäväksi kahteen kertaan 4−6 viikon välein. FSH-tason mittaamista voidaan harkita myös 40−45-vuotiaiden kohdalla. Yhdistelmäehkäisyvalmisteet vaikuttavat FSH-tasoon, eikä arvoa voida määrittää niiden käytön aikana. Jos FSH-arvo on yli 25 IU/l, voidaan olettaa, että henkilö on saavuttanut perimenopaussin eli vaihdevuosia ympäröivän ajanjakson. Normaali FSH puolestaan sulkee pois postmenopaussin, eli sen, että kuukautiset olisivat päättyneet lopullisesti, mutta ei perimenopaussia, sillä perimenopaussissa arvo voi olla välillä täysin normaalikin. Sitä onko henkilö saavuttanut postmenopaussin, ei voida myöskään määrittää FSH-tason perusteella.
Munasarjojen toiminnan hiipuessa voivat hormonitasot vaihdella alkuun paljonkin. Tämän vuoksi raskaaksi tulo voi olla ainakin alkuun mahdollista. Raskaus voi alkaa spontaanisti ilman hoitoja, mutta usein joudutaan turvautumaan koeputkihedelmöitykseen. Mikäli raskautta ei toivota, on syytä käyttää raskaudenehkäisyä.
Estrogeeni ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia ja osteoporoosia. Ennenaikaiseen munasarjojen toiminnan hiipumiseen liittyy tämän vuoksi kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien sekä osteoporoosin riski. Suositellaankin, että henkilöt, joille vaihdevuodet tulevat huomattavasti tavanomaista aikaisemmin, käyttäisivät hormonikorvaushoitoa ainakin 50 vuoden ikään saakka. Mikäli munasarjojen toiminnan hiipuminen todetaan laboratoriokokein ennen 40 vuoden ikää, korvaa Kela hormonikorvaushoidon kokonaan 50-vuotiaaksi. Hormonivajauksen korvaamiseen voidaan käyttää joko samanlaista hormonihoitoa kuin varsinaisissa vaihdevuosissa tai estrogeenia sisältäviä ehkäisyvalmisteita. Ehkäisyvalmisteista ei saa valitettavasti Kela-korvausta.
Riina Katainen, gynekologi
