Artikkelit

Ahdistus on kovin yleistä. Se on masennuksen ohella tavallisin psyyken vaiva. Toisaalta ahdistus on elämään kuuluva asia, monimuotoinen ja salaperäinen kuin elämä itse. Normaalisti se on muutokseen piiskaava voima. Häiriö siitä muodostuu vasta sitten kun se ei enää pysy hallinnassa ja ihminen kärsii. Hoitamaton, pitkäaikainen ahdistus johtaa unettomuuteen, psykosomaattisiin sairauksiin tai vakavampiin psyykkisiin häiriöihin. Ahdistus estää elämästä, rakastamasta ja tekemästä työtä.

Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöön on perinnöllinen taipumus. Siinä esiintyy ahdistuskohtauksia, jotka alkavat ilman ulkoista syytä. Häiriöön liittyy sekoamisen pelkoa, hallinnan menettämisen pelkoa ja erilaisia fyysisiä oireita kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, ilman loppumisen tunnetta, huimausta, pahoinvointia tai hikoilua. Potilas ei ymmärrä mistä paha olo johtuu. Hän pelkää että ahdistus ei ikinä mene ohi.

Ulkoisesti ihminen on terveen näköinen ja sydänfilmi ja laboratorioarvot ovat kunnossa.

Paniikkihäiriön hoidossa diagnoosin kertomisesta on jo suuri apu potilaalle. Lääkehoito on keskeistä. Toki pitkään jatkunut paniikkihäiriö vaatii myös hoidoksi psykoterapiaa, koska potilas on usein masentunut ja hädissään – sanalla sanoen – paniikissa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Pelko joutua huomion kohteeksi tai pelko siitä että oma käytös on sosiaalisesti nöyryyttävää tai noloa. Potilas pyrkii välttämään huomion kohteeksi joutumista. Välttämiskäyttäytymistä on eri asteista. Häiriön invalidisoivan vaikutuksen aste riippuu juuri välttelyn määrästä.

Hoitona on psykoterapia. Myös nimenomaan ryhmäterapia ja vertaistukiryhmät toimivat hyvin.

Pakko-oireinen häiriö

Olennaista ovat toistuvat pakkoajatukset ja/tai pakkotoiminnot. Häiriön vaikeusaste mitataan minuuteissa joita tähän neuroottiseen toistamiseen kuluu. Puoli tuntia vuorokaudessa on jo merkittävä aika. Liiallinen peseminen, toistaminen, tarkistaminen, toistuva laskeminen ja esim. uudelleen lukeminen ”varmuuden vuoksi” ovat pakkotoimintoja.

Pakkoajatuksia ovat kaikki tarpeettomasti pakonomaisesti toistuvat ajatukset tai mielikuvat jotka jumittavat normaalia ajattelua (keskittymistä) ja elämää. Ne kiusaavat ja saattavat olla pelottavia.

Hoitona on lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Tähän vaivaan kuuluu ahdistus mihin edellä mainitut jutut eivät sovi. Yleistynyt ahdistuneisuus on jatkuvaa, päivittäistä hermostuneisuutta, levottomuutta, unettomuutta, murehtimista, huolestuneisuutta – ahdistusta.

Ahdistus ei rajoitu mihinkään tiettyihin olosuhteisiin, vaan on pitkäaikaista ja vaihtelevan vaikeana jatkuvaa.

Fyysiset oireet kuten vapina, lihasjännitys, hikoilu, heikotus, sydämetykytys, huimaus ja ylävatsavaivat liittyvät usein tähän ”vapaasti ajelehtivaan” ahdistukseen.

Hoitona on lääkityksen ja psykoterapian sopiva, räätälöity yhdistelmä.

Potilas on kuningas

Potilas päättää. Jos hän ei halua lääkehoitoa, hoidetaan häntä vain psykoterapian keinoin. Potilas ja psykiatrian erikoislääkäri asettavat yhdessä tavoitteet. Onhan potilaalla ja lääkärillä yhteinen päämäärä: parantua ja parantaa. Potilas ja terapeutti ovat kuin kaksi tiedemiestä, jotka yhdessä keskustellen pyrkivät selvittämään potilaan ongelmat. Yhdessä sovitaan, mihin pyritään. Ratkaistaanko vain helpompia käytännön asioita – vai käydäänkö pitemmällä terapialla isompien asioiden kimppuun. Potilas päättää.

Jukka Penttinen

 

Jukka Penttinen

Psykiatrian erikoislääkäri
Psykoterapeutti