Artikkelit

Kivaa loppukesän aikaa

Täällä Turun Perhelääkäreissä olemme tehneet työtä koko kesän läpi. Parannamme entisestään palveluamme selkiyttämällä työterveyspuolen ja peruslääkäripuolen toimintoja ja uudelleenjärjestämme työtiloja paremmiksi.

Ohessa tietoa siitä mihin täällä meillä saat, työterveyden lisäksi, mm. apuja:

 

Olemme yksityinen, hyväntuulinen ja kokenut lääkäriasema. Meiltä saat lääkäri-, terapia-, laboratorio- ja työterveyspalvelut.

SOITA: 02 250 4433 | SIJAINTI | VARAA AIKA

Kuoleman ja vakavan sairauden pelko on kova juttu. Toiset kärsivät noista peloista herkemmin kuin toiset. On syöpää pelkääviä, on bakteeripelkoisia, on edelleen paljon myös AIDS-pelkoisia. Hypokondria eli taudinkammo on tavallisissakin oloissa hyvin yleinen neuroosi. Juuri nyt siitä kärsimme me kaikki.

Olen psykiatri ja siksi autan päivittäin ahdistuneita potilaita. Tulosyistä tavallisin on näinä viikkoina ollut korona-ahdistus. Kyseessä on oma kuolemanpelko tai huoli (riskiryhmään kuuluvista) läheisistä. Paljon olen myös tavannut yrittäjiä, joiden business on katkennut kuin seinään. Kyllä siinä hymy hyytyy, kun kassavirta tyrehtyy tykkänään – semminkin kun kriisin loppumisesta ei ole mitään varmaa tietoa.

Hallitus on hiljattain kertonut ensimmäisistä helpotuksista koskien ihmisten kokoontumisia, tilaisuuksia ja tapahtumia. Harrastaminen, opiskelu, liikkuminen ja ravintoloissa ja kahviloissa käyminen alkavat tauon jälkeen. Mutta uskaltavatko pelokkaat ja ahdistuneet ihmiset lähteä mihinkään? Mennä ravintolaan, ostaa auton tai vaatteita? Tiedotusvälineiden päivittäinen paasaaminen on tehnyt tehtävänsä. Kaikki ovat jähmettyneet.
Korona on vakava tauti, mutta se ei ole tappanut Suomessa kuin neljä alle 60-vuotiasta. Lapsia ja nuoria ei yhtään. Tauti voi olla hengitysvaikeuksineen tosi hankala myös keski-ikäisillä kuten vaikkapa Anna Hanskilla, joka on kertonut omasta sairastumisestaan. Kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta. Yhteensä kuolleita on 255.

Tätä kirjoittaessani fakta on, että koko Varsinais-Suomessa sairaalahoidossa on vain kaksi potilasta. Satakunnassa ei yhtään.
Riittää kun noudattaa annettuja ohjeita ja välttää lähikontakteja. Maskeja saa ja kannattaa käyttää. Sen enempää ei voi tehdä. Täydellistä varmuutta siitä, ettemme sairastu ei voi saada, takuuta ole. Sellaista henkivakuutusta ei voi ostaa, mikä takaisi ikuisen elämän. Emme voi kulkea avaruuspuku päällämme tai olla kotona eristyksissä kuukausikaupalla. Elämän ja sosiaalisten kontaktien on pakko jatkua. Muutoinhan elämä jää kokonaan elämättä. Toiset ihmiset ja läheiset ihmiset ovat meille kaikkein tärkeimpiä. He ovat meille elintärkeitä. Jos eristyminen muista jatkuu kuukausikaupalla, yksinäisyyden seurauksena ovat vaikea masennus, toivottomuus ja työkyvyttömyys.

Koronatartunnan voi saada liikkumalla ihmisten joukossa. Jäämällä vain oman keittiöpöydän ääreen yksin istumaan on riski sairastua kuitenkin nopeasti ja takuuvarmasti paljon suurempi. Oma mielipiteeni on, että terve yli seitsemänkymppinen voisi vapaasti lähteä ovesta ulos ja elämään ja kesään. Samaa väläytti myös pääministerimme vastikään.

Luottakaamme elämänvoimaan, olkaamme optimisteja, eläkäämme elämäämme!

Jukka Penttinen
tj, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti

Olemme yksityinen, hyväntuulinen ja kokenut lääkäriasema. Meiltä saat lääkäri-, terapia-, laboratorio- ja työterveyspalvelut.

SOITA: 02 250 4433 | SIJAINTI | VARAA AIKA

Jukka on tehnyt 35 vuotta psykiatrin töitä. Hän on myös psykoterapeutti, jolla on kognitiivinen koulutus. Terapia räätälöidään kunkin potilaan kohdalla yksilöllisesti. Fokukseksi otetaan pienempi tai isompi asia aina asiakkaan toiveiden mukaan. Viime vuosina Penttisen terapiatyössä on korostunut ratkaisukeskeisyys.

Penttinen laatii erikoislääkärinä myös lääkärintodistukset esimerkiksi sairauslomaa, eläkettä tai Kelan psykoterapiatukea varten. Hän tekee myös psykiatrian erikoislääkärin lausuntoja ajokyky ja ajolupa-asioissa.

Penttinen on yleispsykiatri eli hän hoitaa masennusta, ahdistusta, unihäiriöitä, pakko-oireista häiriötä, paniikkihäiriötä, syömishäiriöitä eli anoreksiaa, ahmimishäiriötä, bulimiaa, ortoreksiaa ja sairaalloista lihavuutta. Hän hoitaa sosiaalista fobiaa eli jännittämistä ja muita fobioita eli pelkotiloja. Hän auttaa kriiseissä ja posttraumaattisissa vaivoissa.
Depressiota eli masennusta hän hoitaa myös lääkkeettömästi eli ilman lääkkeitä modernilla neuroterapialla eli tasavirtastimulaatiolla – t-dcs tai psykoterapian keinoin.

Vuosikymmenien ja tuhansien potilaiden auttamisesta on kertynyt laaja kokemus myös nimenomaan psyykenlääkkeiden oikeasta käytöstä. Hän on myös toiminut tutkijana tähän mennessä noin viidessäkymmenessä lääketutkimuksessa, joissa on tutkittu masennus-, ahdistus-, paniikkihäiriö- ja muita psyykenlääkkeitä.

Olemme yksityinen, hyväntuulinen ja kokenut lääkäriasema. Meiltä saat lääkäri-, terapia-, laboratorio- ja työterveyspalvelut.

SOITA: 02 250 4433 | SIJAINTI | VARAA AIKA

Ahdistus on kovin yleistä. Se on masennuksen ohella tavallisin psyyken vaiva. Toisaalta ahdistus on elämään kuuluva asia, monimuotoinen ja salaperäinen kuin elämä itse. Normaalisti se on muutokseen piiskaava voima. Häiriö siitä muodostuu vasta sitten kun se ei enää pysy hallinnassa ja ihminen kärsii. Hoitamaton, pitkäaikainen ahdistus johtaa unettomuuteen, psykosomaattisiin sairauksiin tai vakavampiin psyykkisiin häiriöihin. Ahdistus estää elämästä, rakastamasta ja tekemästä työtä.

Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriöön on perinnöllinen taipumus. Siinä esiintyy ahdistuskohtauksia, jotka alkavat ilman ulkoista syytä. Häiriöön liittyy sekoamisen pelkoa, hallinnan menettämisen pelkoa ja erilaisia fyysisiä oireita kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, ilman loppumisen tunnetta, huimausta, pahoinvointia tai hikoilua. Potilas ei ymmärrä mistä paha olo johtuu. Hän pelkää että ahdistus ei ikinä mene ohi.

Ulkoisesti ihminen on terveen näköinen ja sydänfilmi ja laboratorioarvot ovat kunnossa.

Paniikkihäiriön hoidossa diagnoosin kertomisesta on jo suuri apu potilaalle. Lääkehoito on keskeistä. Toki pitkään jatkunut paniikkihäiriö vaatii myös hoidoksi psykoterapiaa, koska potilas on usein masentunut ja hädissään – sanalla sanoen – paniikissa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Pelko joutua huomion kohteeksi tai pelko siitä että oma käytös on sosiaalisesti nöyryyttävää tai noloa. Potilas pyrkii välttämään huomion kohteeksi joutumista. Välttämiskäyttäytymistä on eri asteista. Häiriön invalidisoivan vaikutuksen aste riippuu juuri välttelyn määrästä.

Hoitona on psykoterapia. Myös nimenomaan ryhmäterapia ja vertaistukiryhmät toimivat hyvin.

Pakko-oireinen häiriö

Olennaista ovat toistuvat pakkoajatukset ja/tai pakkotoiminnot. Häiriön vaikeusaste mitataan minuuteissa joita tähän neuroottiseen toistamiseen kuluu. Puoli tuntia vuorokaudessa on jo merkittävä aika. Liiallinen peseminen, toistaminen, tarkistaminen, toistuva laskeminen ja esim. uudelleen lukeminen ”varmuuden vuoksi” ovat pakkotoimintoja.

Pakkoajatuksia ovat kaikki tarpeettomasti pakonomaisesti toistuvat ajatukset tai mielikuvat jotka jumittavat normaalia ajattelua (keskittymistä) ja elämää. Ne kiusaavat ja saattavat olla pelottavia.

Hoitona on lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Tähän vaivaan kuuluu ahdistus mihin edellä mainitut jutut eivät sovi. Yleistynyt ahdistuneisuus on jatkuvaa, päivittäistä hermostuneisuutta, levottomuutta, unettomuutta, murehtimista, huolestuneisuutta – ahdistusta.

Ahdistus ei rajoitu mihinkään tiettyihin olosuhteisiin, vaan on pitkäaikaista ja vaihtelevan vaikeana jatkuvaa.

Fyysiset oireet kuten vapina, lihasjännitys, hikoilu, heikotus, sydämetykytys, huimaus ja ylävatsavaivat liittyvät usein tähän ”vapaasti ajelehtivaan” ahdistukseen.

Hoitona on lääkityksen ja psykoterapian sopiva, räätälöity yhdistelmä.

Potilas on kuningas

Potilas päättää. Jos hän ei halua lääkehoitoa, hoidetaan häntä vain psykoterapian keinoin. Potilas ja psykiatrian erikoislääkäri asettavat yhdessä tavoitteet. Onhan potilaalla ja lääkärillä yhteinen päämäärä: parantua ja parantaa. Potilas ja terapeutti ovat kuin kaksi tiedemiestä, jotka yhdessä keskustellen pyrkivät selvittämään potilaan ongelmat. Yhdessä sovitaan, mihin pyritään. Ratkaistaanko vain helpompia käytännön asioita – vai käydäänkö pitemmällä terapialla isompien asioiden kimppuun. Potilas päättää.

Jukka Penttinen

 

Jukka Penttinen

Psykiatrian erikoislääkäri
Psykoterapeutti